Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan

Niinkuin ehkä joku tarkka on jo huomannut, niin jouduimme jättämään Laakson kisat väliin, joiden oli tarkoitus olla meidän kauden päätöskisat. Valitettavasti kuitenkin pieleen menneet aluemestaruudet taisivat päättää kauden.

Tosiaan koko syksyn Late on tuntunut hieman väsyneeltä. Aluemestaruudet menivät ihan mönkään, koska Late yhtäkkiä väsähti pahasti. Tuohan ei ole ollenkaan Laten tapaista. Ajattelin kuitenkin, että väsymys johtuu vain siitä, että olemme nyt treenanneet enemmän, ja kokoajan ajattelin, että kunhan ne Laakson kisat vielä käydään niin sitten Late saa lomailla ihan rauhassa. Juuri ennen Laakson kisoja, perjantaina tuli kuitenkin käänne. Olin juuri menossa ratsastamaan Latella ja se oli tosi haluton lähtemään karsinasta ja kirjaimellisesti sain vetää Laten kentälle. Heti huomasin, ettei kaikki ole kunnossa. Hyppäsin kuitenkin selkään, jotta voin arvioida tilannetta vielä paremmin.
Late oli tosi haluton etenemään, tosin pari mörköä näki kyllä. Mutta eteenpäin ei halunnut mennä, eikä reagoinut pohkeeseen. Yleensähän Late reagoi pohkeeseen herkästi. Jatkoin kuitenkin vielä kevyttäravia, kunnes Late alkoi liikkumaan tosi oudosti. Epäpuhtaasti. Vaihtelin suuntaa ja annoin ohjaa vähän pidemmäksi ja koitin saada sitä vain menemään eteenpäin. Ravi kuitenkin vain paheni. Mielestäni se ontui vasenta takajalkaa, mutta en ole varma johtuiko se selästä vai jalasta. Ontuma tuntui niin erikoiselta selkään.
Jokatapauksessa tämän n. 10 min. ratsastuksen jälkeen hyppäsin alas selästä. Huomasin, että Late oli ihan hengästynyt tämän lyhyen keventelyn jälkeen. Sen kyljet ja sieraimet liikkui tosi isosti. Ei normaalia. Vein Laten takaisin talliin ja keskustelin asiasta muutaman henkilön kanssa. Tulin siihen tulokseen, että Late saa nyt lomailla ihan rauhassa ja mittailen sen lämpöä. Ehkä sillä on joku lievä virus tai jotain? Tosin ontuma ja väsyneisyys ei välttämättä liity toisiinsa. Tai voihan ne liittyäkin. Sitä kun ei tiedä. No jokatapauksessa ensin loma, ja sitten katsotaan taas pitääkö viedä klinikalle tms. Kuumetta Latella ei ole ollut ollenkaan ja on syönyt kokoajan tosi hyvin. Oireina siis vain väsyneisyys ja se lievä epäpuhtaus, joka näkyi vas. takasessa. Aiemmin hieman kirkasta räkää.

Noh, Late sai lomailla reilun viikon. Loman aikana toki harjailin sitä muutaman kerran ja kerran kun harjasin huomasin, että kas uusi vaiva oli taas saapunut. Tällä kertaa sillä oli sään vierellä selässä rykelmä aika isoja patteja. Ei märkiviä tai mitään vaan aika isoja noin peukalonpään kokoisia patteja rykelmä. Ei ole voinut tulla satulasta, kun satula ei edes ole ollut selässä melkein viikkoon. Mietin jos se olisi tullut ötököistä, mutta outoa että sitä on vain yhdessä kohdassa. Seuraavana päivänä oli alemmas kylkeen tullut uusi rykelmä samanlaisia patteja ja takapuoleen yksi vähän erilainen märkivä rupi. Tallilla kävi eräs eläinlääkäri jolle näytin patteja ja hän sanoi, että ovat voineet saada alkunsa ötökänpistoista, jos iho on niistä mennyt rikki ja bakteeri päässyt sisälle. Ehdotti pesemään hexocililla. Tämä tapahtui siis eilen, joten tänään pesin Laten. Eilen myös huomasin, että vas. takajalka oli vähän normaalia enemmän turvoksissa. Tässä kyseisessä takajalassa oli kesällä parikin haavaa, jotka kyllä hoidin tuolloin hyvin. Nyt kuitenkin niiden päälle oli mudostunut rupea. Rasvasin iho- ja haavavoiteella, jospa ne pehmiäisi ja lähtisi irti.

Tänään myös ratsastin Latella, ja nyt liikkui ihan puhtaasti. Ei kuitenkaan edelleenkään ollut kovin energinen, vaikkei nyt kovin halutonkaan. Ei kuitenkaan mielestäni täysin normaali ja varsinkin kun hengästyi taas normaalia enemmän jo pelkästä alku keventelystä. Tosin Latelle on kasvanut jo tosi paksu turkki, joten silläkin on varmaan asiaan vaikutusta. Vasen takajalka oli tänään parempi, ei normaalia enempää turvotusta. Kylmäsin sen kuitenkin samalla kun annoin hexocilin vaikuttaa.

Aika hankalaa joskus näiden eläimien kanssa, kun ei oikein tiedä mistä kiikastaa. Nyt ajattelin jatkaa niin, että liikuttelen Latea kevyesti, en edes joka päivä ja mittailen lämpöä ja seurailen yleistilaa. Koitan ehtiä klippaamaan sen sunnuntaina ja sitten jos edelleen hengästyy helposti ja on väsähtänyt ratsastaessa niin olen yhteydessä eläinlääkäriin. Luultavasti veisin sen klinikalle, jotta voitaisiin tutkia kunnolla. Ehkä verikokeet olisi hyvä ottaa ja tutkia ettei vatsassa ole hiekkaa? No katsotaan nyt tosiaan viikko vielä eteenpäin ja sitten ryhdytään toimiin jos tilanne ei ole normalisoitunut.

Kaikenmoista mennyttä ja ajankohtaista

Videomateriaalia Paimion kisoista 28.8

Tässä ihan ensiksi nämä videot Paimion kilpailuista, jotka lupasin tänne linkittää. Vaihteeksi taas totesin kuinka hyviä ja opettavaisia nuo videot ovat. Aina ei kuitenkaan tunne ole ihan sama kuin miltä ulos näyttää. Esimerkiksi tuossa helpossa A:ssa Late tuntui tosi hyvältä ratsastaa, pehmeältä, kevyeltä, tahdikkaalta jne. kokonaisuudessaan helpolta. Videolta näkyy, että se kuitenkin hieman painaa niskan välillä alas ja voisi olla aktiivisempi. Myös suu on hieman levoton, mikä on ollut Laten onglema jo pidempään. Muuten kuitenkin meni mukavasti ja teknisesti suoritti suurimmaksi osaksi hyvin. Vaativan rata näytti melko samalta miltä tuntuikin.

Helppo A:5

Vaativa B:1


Estekilpailuissa 7 vuoden tauon jälkeen

Kaikenlaista on ehtinyt tässä pienessä ajassa tapahtua, sillä niinkuin otsikko kertoo, osallistuin Laten kanssa estekisoihin! Olen jo pitkään suunnitellut osallistuvani meidän oman tallin 1-tason kisohin, mutta aina ennen on ollut koulukisat samaan aikaan muualla tai jotakin etten ole voinut osallistua. Nytkin mietin, että kannattaako osallistua sillä estekisa oli lauantaina 10.9 ja kouluratsastuksen aluemestaruudet sunnuntaina 11.9. Päätin kuitenkin osallistua, koska koulukiemurat ovat sujuneet ihan hyvin ja ei kai se haittaa että edellisenä päivänä hyppää kun esteetkin ovat niin pieniä. Onpahan Latellakin sitten iloinen mieli estehyppelöiden jälkeen lähteä koulukisoihin seuraavana päivänä.
Starttasimme niinkin huimassa luokassa kuin 60cm. Viimeksi starttasin vuonna 2009 metrin luokassa. Late on tainnut startata myös metriä, mutta sillä ei taida olla ihan niin pitkä tauko kuin minulla. Jokatapauksessa en ole nykyään  kovin paljoa esteitä treenannut. Silloin tällöin yksittäisiä tai paria, kolmea estettä, korkeuskin n. 70cm. Välillä myös erilaisia puomi- ja kavalettiharjoituksia ollaan menty. Kokonaista rataa ei oltu hypätty yhdessä kertaakaan ennen kisaa :D Eli tässä tuli nyt aika monta syytä minkä takia osallistuimme näin pieneen luokkaan.

Late oli tosi kiva ja rento verkassa. Myös varsinainen suoritus alkoi hyvinkin rauhallisesti ja rennosti.. Vähän jopa jouduin herättelemään Latea kakkosesteelle. Sille tuli hyvä hyppy. Laukka ei kuitenkaan vaihtunut esteen päällä ja hetki jatkettiin ristilaukassa.. En tiedä johtuiko siitä vai jostain muusta, mutta Late päätti kieltää kolmosesteelle. Saattaa olla että johteena ollut lehmienkuva vaikutti myös asiaan. En kuitenkaan ollut yhtään varautunut kieltoon, koska Late on aina hypännyt kaiken mitä eteen olen pistänyt. No, ei muutakuin uusi lähestyminen ja tällä kertaa ratsastin aika napakasti. Loppurata meni siis ihan hyvin kun aloin vaan ratsastamaan vähän terävämmin. Toiseen vaiheeseen ei tietenkään kiellon vuoksi päästy, mutta olin silti tyytyväinen rataan. Niin vähän ollaan esteitä nykypäivänä harjoiteltu, että siihen nähden meni hyvin. Meillä oli myös tosi kivaa, ja meikäläiselle tuli taas vähän kipinä hypätä ;)

Kuten kuvasta näkyy niin koulusatulalla hyppäsin. Itseasiassa tuo koulusatula ei edes ole hullumpi hypätä, mutta toki siinä alapohje pääsee hieman hypyissä heilahtamaan eikä ole niin tuettuna, kuten tuosta viimeisestä kuvasta näkyy. Kivaa oli jokatapuksessa, meillä molemmilla! Alla vielä video suorituksestamme:

https://www.youtube.com/watch?v=lOfEj9QHS2k&feature=share

Tässä voisinkin esittää samalla haasteen kaikille kouluratsastajille; menkääpä välillä myös estekisohin ;)

Aluemestaruudet Lohjalla

Tosiaan sitten estekisojen jälkeen heti seuraavana päivänä suunnattiin Etelä-Suomen aluemestaruuksiin. Tällä kertaa ei menneet kisat ihan putkeen. Täytyy heti sanoa, että vika ei ollut ollenkaan estekisojen, sillä Late oli verkassa tosi kiva! Verkka oli maneesissa, joten vilkuilin menoamme myös isoista peileistä. Late näytti tosi hyvältä. 

Mutta mitä tapahtui sitten? En itsekään ole ihan varma, mutta taisin verkata vähän liikaa. Late on nyt muutenkin ollut aika väsynyt loppukaudesta, niin lyhyempi verkka (lämpimässä maneesissa) olisi varmasti ollut parempi. Jostain syystä kuitenkin jatkoin verkkaamista vaikka Late oli jo hyvä. Yhtäkkiä sen energiat vaan katosivat ja se alkoi painaa kädelle. Yritin vielä korjata asiaa ennen suoritusta, mutta eipä ollut enää mitään tehtävissä. Late ei vaan yksinkertaisesti reagoinut vaikka koitin korjata sitä eteen ja ylös. Eipä olla vähään aikaan noin huonoa suoritusta tehtykään. Olin jopa vähällä keskeyttää. En kuitenkaan ole keskeyttäjä tyyppiä joten sisulla vedettiin loppuun asti. Olo radan jälkeen oli kyllä sellainen, että olisin voinut vaikka vajota maan rakoon. Ohjelmana oli vaativa B junioreiden esiohjelma. Tulokseksi saimme 59,2%. Ihan oikeudenmukainen tulos. Jopa olisimme voineet saada huonommat prosentit. Ihme kyllä tuolla tuloksella sijoituimme tasantarkkaan luokan puoliväliin eli 15/30. Eipä näistä kisoista muuta kerrottavaa.

Vielä olisi tarkoitus startata Laaksolla II-tason kisoissa tulevana lauantaina. Olen nyt kuitenkin vähän flunssainen, joten saa nähdä päästäänkö lähtemään. Toivottavasti.

Hippomedi koulucup finaali ja vähän muuta

28.8 Sunnuntaina kilpailtiin Paimiossa 2-tasolla Hippomedi koulucup:in finaali, johon on ollut kolme eri osakilpailua ennen finaalia. Olimme Laten kanssa osallistuneet niistä kahteen, joista toisen voitimme toukokuussa. Niinpä pisteet riittivät hyvin finaaliin.
Finaali ratsastettiin puhtaalta pöydältä, eli enää ei aiemmin saaduilla pisteillä ollut merkitystä. Osakilpailut, sekä finaali ratsastettiin helppo A-tasolla. Finaalin ohjelmana oli helppo A:5, eli todella tekninen helppo A ohjelma.
Voittopottina finaalin voittajalle oli tiedossa loimi sekä 300€ rahapalkinto. Köyhä kun olen, niin rahalle todella oli tarvetta. Niinpä nämä kilpailut ovat olleet minulle oikeastaan kauden tärkein kilpailu ja tavoitteena on ollut kokoajan voittaa finaali.

   Onneksi pystyin treenaamaan kisoja edeltävät pari viikkoa tosi hyvin ja hyvällä pohjalla. Late oli tuntunut kivalta ja olimme harjoitelleet paljon radan osioita, joten lähtökohdat oli hyvät. Pieni mutta meinasi tulla matkaan, kun muutama päivä ennen kisoja Late onnistui vaihteeksi saamaan pienen haavan jalkaansa. Hoidin kuitenkin sitä niin hyvin kuin pystyin, joten onneksi siitä ei koitunut ongelmaa.
   Niinpä pääsimme kuin pääsimmekin starttaamaan Paimiossa finaalissa. Olin aiemmin myös hieman huolissani, ettei tuo helppo A:5 ole ollenkaan meidän ohjelma, koska siinä tapahtuu niin paljon kaikkea ja varsinkin monta käynnin kautta vaihtoa. Treenasin kuitenkin niitä niin paljon, ettei ne enää ollut ongelma ja pääsin lähtemään kisoihin hyvällä mielellä.
Finaaliin osallistui vain 8 ratsukkoa, mutta kaikki hyviä ratsukoita joten tiesin, että periaatteessa kuka vaan voisi voittaa.

   Late oli verkassa kiva. Teki kaikki asiat hyvin ja varmoin mielin lähdin radalle. Radan kulmalla oli kameramiehet, joita Laten piti hieman ensin kytätä, mutta tosi nopeasti se unohti ne ja luotti minuun. Rata sujui niinkuin oli tarkoituskin, ilman rikkeitä ja muutenkin hyvin. Late toimi kuin unelma ja taas sain kokea sen ihanan yhteen hiileen puhaltamisen tunteen. Olin radan jälkeen tosi iloinen ja ajattelin, jossei nyt tule hyvä tulos niin jo on ihme. Tulokseksi saimme 65,62% ja menimme luokan kärkeen. Vielä oli pari ratsukkoa menemättä jälkeeni, joten jännitystä riitti. Varsinkin kun näin viimeisen ratsukon radan. He menivät tosi hienosti, joten tiesin, että he voivat mennä johtoon. En ole pitkään aikaan jännittänyt niin paljoa kuin silloin. Pelkäsin, että viimeinen ratsukko menee ohi, mutta tietenkin toivoin, että Laten kanssa voitamme ja tiesin senkin olevan mahdollista. Onni oli myötä ja niin veimme Laten kanssa voiton kyseisessä luokassa ja samalla koko Cup:issa!! Olin tosi iloinen, koska voittoa tulimme hakemaan enemmän kuin mistään muista kilpailuista. Ykkössija tuli sitä paitsi reilulla kuudella pisteellä, eli selvä voitto.

Lisäksi starttasin samoissa kilpailuissa vielä vaativa B:1 luokassa. Nyt saatoin mennä seuraavalle radalle ilman paineita hyvällä mielellä. En ehtinyt oikeastaan ollenkaan verkata tähän seuraavaan luokkaan, koska se alkoi niin pian edellisen palkintojenjaon jälkeen ja luokassa oli poisjääntejä. Onneksi heti kun pääsin aitojen sisäpuolelle sain tehdä yhdet vaihdot molempiin suuntiin, ja sitten eikun radalle vaan. Late oli myös tällä radalla hyvä. Aavistuksen ehkä väsähtäneempi, ja jouduin välillä korjailemaan, että kantaisi itsensä. Olin kuitenkin hyvin tyytyväinen myös tähän suoritukseen. Tulokseksi vaativasta saimme 63,95%, Ihan hyvät prossat siis. En kuitenkaan uskonut että pääsisimme sijoille, koska luokassa starttasi vielä aika nimekkäitä ratsastajia. Luokassa sijoittui 3 ratsukkoa ja ennen viimeistä ratsukkoa oltiin vielä kolmantena. Olin kuitenkin aivan varma, että tuo viimeinen nimekäs ratsastaja menee meistä ohi. Hänen hevosesa kuitenkin päätti hieman keulia alkutervehdykseen mentäessä jne., joten pääsimme kuin pääsimmekin palkinnoille. En olisi voinut paljoa tyytyväisempi olla näihin kisoihin!!

Mainittakoon vielä, että lisäksi kävin 27.9 vähän lämppäämässä näihin kilpailuihin Teijon 2-tason kisoissa. Sielä starttasimme helppo A:2 luokan tuloksella 63,53% ja voitimme myös tämän luokan!

Aivan mahtava viikonloppu! Kiitos kaikille asianosaisille ja varsinkin reippaille hevosenhoitajille! Aina ei voi voittaa, mutta kylläpä maistuu makealta kun välillä edes voittaa! :)

Olen tilannut meidän radat haven:ilta, joten postaan ne myös teille nähtäväksi heti kun saapuvat.

Vielä olisi parit kisat meillä edessä tällä kaudella. Tsemppiä myös kaikille muille loppukauteen!

Postauksen kuvat on ottanut Henni-Leena Helenius // http://henskunvalokuvaus.kuvat.fi/

Hän osaa ottaa hienoja kuvia ja nopea palvelu! :)

Koivumäki Dressage Weekend

Niinkuin ehkä olette huomanneet, on viimeisestä postauksesta vierähtänyt jo tovi. Ajoittain on ollut kiireistäkin, mutta suoraan sanottuna syynä on ollut motivaationpuute kirjoittaa. Nyt kuitenkin sain taas vähän innostusta, että ainakin kisapostaukset saisin tehtyä.
   Olimme siis kesän Riilahdessa Laten kanssa, mutta nyt kohta pari viikkoa on Late taas ollut Billnäsissä. Olemme nyt päässeet Billnäsissä taas kunnolla treenaamaan, kun on ollut enemmän aikaa ja Latelle sopiva pohja. Late on tuntunut tosi kivalta nyt ja toivon, että sama hyvä fiilis säilyisi, että onnistuisimme loppukauden kisoissa!

Menneet kisat
Ypäjällä olimme kisailemassa kisaviikolla, mutta niistä ei paljoa ole ihmeellistä sanottavaa. Kisasimme tuolloin 3-tason vaativa B:0 luokassa, saaden vajaa 62%. Sijoille ei kuitenkaan päästy, mikä oli pienoinen pettymys. Kuitenkin ihan ok tulos, joten kaipa sitä pitäisi tyytyväinen olla.

Kohta pari viikkoa sitten kisasimme kuitenkin Koivumäellä 2- ja 3-tason kisoissa paremmalla menestyksellä. Meillä on aina mennyt Laten kanssa Koivumäessä melko hyvin, joten odotukset kisoihin oli melko kovat. Kyseinen kisapaikka kuuluu lempi kisapaikkoihini, koska sielä aina kaikki toimii, pohjat ovat hyvät ja myös tunnelma mukava.
   Kisasin siellä nyt vain yhtenä päivänä, eli lauantaina, mutta starttasimme kahdessa luokassa. Ensimmäisenä oli 3-tason helppo A kenttäkilpailuohjelma N:o 6. En ollut vähään aikaan kisannut kyseiseistä ohjelmaa, mutta se kuuluu silti lempiohjelmiini. Sää kisapäivänä ei ollut mikään kovin mukava, sillä vettä tuli vähänväliä ja tuultakin oli jonkunverran. Kentän pohja oli märkä. Mutta minun ensireaktio nähdessäni pohjan oli hymy. Latea kun raskas pohja ei niinkään haittaa, vaan päin vastoin, nosteleepahan takajalkansakin paremmin! Late tuntui verkassa maneesissa jo melko kivalta, mutta kuten arvasin niin ulkona märällä pohjalla vielä paremmalta! Tuli tosi hyvä fiilis heti ulkona, koska tosiaan tunsin miten Late kerrankin nosteli jalkojaan. Kisakentän vieressä oli uusia mainoksia, mitä piti ensin hieman ihmetellä, mutta pian Late unohti ne ja alkoi keskittyä työntekoon. Ratakin meni tosi kivasti siihen asti, kunnes piti tehdä pysähdys-ja peruutus. Unohdin nimittäin tehdä sen! Sitä virhettä ei koskaan saisi tehdä, että kun menee hyvin niin jää vain fiilistelemään, koska sitten saattaa käydä juurikin näin. No, ei siinä mitään, rata meni muuten oikein kivasti. Toki jäi harmittamaan tuo unohdus, koska tulihan siitä yhteensä se -4 pistettä. Onneksi kuitenkin sijoituimme luokassa neljänsiksi tuloksella 65,3%, joten unohdus ei harmittanut niin paljoa. Jos sijoitus olisi jäänyt tuosta unohduksesta kiinni, niin sitten kyllä olisi harmittanut tosi paljon. Jos olisin muistanut radan olisin ollut kolmas, mutta tällä kertaa annoin vähän tasotusta siskolleni Emmalle, koska hän nappasi sitten tuon kolmannen sijan unohdukseni vuoksi. ;)
   Lisäksi menimme 2-tason vaativa B:1 luokan. Late alkoi ehkä ihan hieman väsähtää tokalla radalla, mutta ei ollut silti ollenkaan huono. Olin suht tyytyväinen myös tähän suoritukseen, vaikka varsinkin sulkutaivutuksissa olisi saanut kantaa itsensä paremmin. Lopputulos oli 62,8%, mutta se ei riittänyt sijoitukseen, vaikkakin melko lähelle. 2 tuomaria olisi laittanut meidät sijoittumaan, mutta yksi ei, joten jäätiin ilman palkintoa tässä luokassa. Pieni pettymys se oli, mutta toisaalta hyvä fiilis on se pääasia ja Late tuntui tosi hyvältä, joten hyvillä mielin lähdin kuitenkin kotiin päin.

Postauksessa muutamat kuvat Koivumäeltä, jotka on ottanut Henni-Leena Helenius. Lisäksi paikalla oli videokuvaaja, joten ostin myös nuo hyvälaatuiset videot, jotka voitte halutessanne tuosta alta katsoa.

Video helppo A: https://www.youtube.com/watch?v=5YCUCftN-GA&feature=youtu.be

Video vaativa B: https://www.youtube.com/watch?v=98x8EVaEz7s&feature=youtu.be

                                                 Seuraavia kisoja innolla odottaen, Hansu

Kaarina Dressage Weekend

18.-19.6. kisasimme Laten kanssa otsikon mukaisissa kisoissa. Olimme olleet siis sitä edellisenä viikonloppuna Hämeenlinnassa (Rengossa) kisoissa ja väliviikon vietimme Tammelassa.

Tammelassa olessamme olin alkuviikon edelleen melko flunssaisessa kunnossa, mutta torstaina pääsin kuitenkin valmennukseenkin. Pitkästä aikaa siis olimme Pilvi Tuomisen silmien alla. Hän siis valmensi meitä silloin kuin asuin Tammelassa ja Late asui hänen tallillaan pari talvea, ja nytkin sen viikon minkä vietimme Tammelassa Late oli siellä. En nyt mene sen enempää valmennukseen, mutta antoisaa oli ja saimme hyviä vinkkejä. 

(c) Henni-Leena Helenius

Jostain syystä Late vaikutti vähän stressaantuneelta Tammelassa, vaikkei siihen oikeasti ollut mitään syytä. Luulen että Late on vain niin herkkä muutoksille. Tiedän siitä, että stressasi, kun välillä vapisi ja piti usein vatsaansa "vinttikoiramaisesti" jännittäen sitä. Lisäksi välillä oli melko rauhaton, eikä syönyt ihan yhtä hyvin kuin kotona. Mittasin lämmön varoiksi melkein joka päivä, mutta se oli ihan normaali, eli senkin takia veikkaan että stressistä kysymys..

Jokatapauksessa lauantaina strattasimme puoliltapäivin Tammelasta kohti Kaarinaa. Luokkana oli 2-tason helppo A:4, joka oli Hippomedi koulucup:in osakilpailu. Koska olin ollut flunssassa, niin en ihan hirveästi ollut ratsastanut radan osioita, saatiinkaan rataa läpi. Sen sijaan olin keskittynyt enemmän vaativa B FEI:n junioreiden esiohjelman harjoitteluun, joka oli luokkana sunnuntaina.

  Ajattelin vähän liiankin rennosti, että kyllä tuo heppo A menee "tosta noin vaan". 

Heh, sanonpa vaan, että koskaan ei kannata ajatella noin, sillä eipä mennytkään rata putkeen ollenkaan. Late oli ihan ok verkassa, mutta radalla se tuntui ihan oudolta. Ei ollut ollenkaan oma itsensä, vaan löysä, täysin vailla energiaa, eikä tällä kertaa tullut ollenkaan sitä yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta. Lisäksi itse meinasin unohtaa radan... Suorituksen jälkeen ajattelin, etten tule saamaan edes 60% tuolla menolla... Mietin myös seuraavan päivän startin peruuttamista, koska Late ei vaikuttanut oikein omalta itseltään. Päätin kuitenkin vielä miettiä asiaa, koska osittain tämän päivän huonon suorituksen syynä olin myös minä, koska ajoitin verkan vähän huonosti, joten Late saattoi ainakin osittain senkin takia väsyä radalle.

   Tulokseksi saimme odotettua paremman 63%, mutta jäimme odotetusti luokan puolenvälin alapuolelle. Onneksi Kivanc otti radan myös videolle, koska onnekseni meno ei kuitenkaan näyttänyt niin hirveältä miltä se tuntui!

Seuraavaksi yöksi Late pääsikin kotiin Billnäsiin. Late olikin heti kuin kotonaan, söi hyvin ja vaikutti muutenkin normaalilta. Päätin siis lähteä kisoihin myös sunnuntaina jolloin tosiaan 3-tason kisat, luokkana va B, junnujen esiohjelma. 

Tällä kertaa tiesin, että meno ei saa olla samanlaista kuin lauantaina, tai muuten tulee tosi huono tulos ja jää pahamieli.. Niinpä koitin ajoittaa verkan tarkasti ja työstää hevosta mahdollisimman hyvin läpi. Tällä kertaa onnistuimme huomattavasti paremmin kuin lauantaina. Edelleenkään Latella ei ollut sitä oikeanlaista "latautuneisuutta", eikä tosiaan tullut mitään "flow-fiiliksiä" mitä useimmiten Laten kanssa radalla on tullut, mutta saimme rikkeettömän ja tasaisen suorituksen, eikä meno tuntunut tosiaankaan niin tuskaiselta kuin edellispäivänä. Olin siis paljon tyytyväisempi radan jälkeen. Tulos oli oikein positiivinen, sillä saimme 63% ja suht lähelle sijoitustakin pääsimme, sillä olimme toisia ei sijoittuneita. Onneksi siis lähdin myös sunnuntaina, jotta suuhun jäi hyvä maku ennen pientä kisataukoa. Näillä näkymin seuraavat kisat siis vasta elokuun alussa.

Haluan vielä kehua kisapaikkaa ja järjestäjiä, sillä kaikki sujui todella loistavasti. Oli myös mahtavaa päästä hienojen tuomareiden arvosteltavaksi, sillä mm. Tiina Karkkolainen ja Paula Nysten arvostelivat viikonlopun aikana. Kaikilla tuomareilla oli ihanan positiivinen arvostelutapa, vaikka toki antoivat sitä korjaavaakin kommenttia.

Tässä vielä lisää kuvia kilpailuista:

(c) Laura Haaksiluoto

(c) Laura Haaksiluoto

(c) Henni-Leena Helenius

(c) Henni-Leena Helenius

Ja vielä linkit videoihin. Ensin hieman epäonnistunut lauantain rata ja sitten kahdessa osassa (teknisten ongelmien vuoksi) sunnuntain rata:

Rengon kisat

Kesälomani alkoi viime lauantaina, ja jo pitkään olin suunnitellut reissua Tammelaan Laten kanssa. Reissuun kuuluu myös muutamat kilpailut. Hetken jo mietin tuleeko suunnitelmista mitään, sillä jouduin flunssan kouriin muutamaa päivää ennen lähtöä. Kuumetta ei kuitenkaan ollut, mutta kova kurkkukipu, räkätauti, vetämättömyys ja lopulta yskä... Tahdonvoimalla päätin kuitenkin perjantai-iltana töiden jälkeen lähteä kohti Tammelaa, ja viikonloppuna molempina päivinä kisoihin Renkoon.

Monesti tuon viikonlopun aikana tuli mietittyä, että onko tässä koko hommassa mitään järkeä, kun olo oli melkoisen voimaton ja räkäinen. Mutta niinkuin sanottu, horoskooppini härkä tulee esiin tällaisissa tilanteissa, että kun jotain olen päättänyt niin se pitää, jossei sitten ihan kokonaan taju lähde.

Lauantaina strattini oli vasta iltapäivän puolella, joten laittelin Laten aamupäivällä valmiiksi. Kuntoonlaitossa voimani pikkuhiljaa hupenivat ja matkalla olin lähellä nukahtaa rattiin. Onneksi tallilta jossa Late on Tammelassa ajaa Renkoon vain 45 minuuttia ja siskoni Emma lähti myös auttamaan kisohin, niinpä pysyin hereillä. Olimme ajoissa perillä, joten katselimme muutamat suoritukset, ennenkuin aloimme laittelemaan Latea kuntoon. Mielestäni muiden suoritukset näyttivät melko hyviltä, joten taas mietin, että kuinkahan tässä käy.. Tähän väliin kerrattakoon, että luokkana oli taas vaihteeksi Vaativa B:0 ja kyseessä 2-tason kisat.

 Verkassa onneksi hieman piristyin ja voimistuin, mutta verkkasin kuitenkin aika kevyesti ja kävelin usein, jotta sitten jaksaisin radalla. Late tuntui onnekseni melko hyvältä ja pehmeältä. Radalla en pystynyt antamaan kaikkeani, mutta onneksi Latella oli hyvä päivä, joten hän hoiti homman kotiin. Rikkeitä ei tullut (paitsi alkutervehdyksestä hieman karkasi, koska tuomari alkoi kai puhua sihteerille juuri silloin jotain, ja luulin että se puhuu minulle ja pasmat meni sekaisin...), ja laukka-ohjelma oli mielestäni erityisen hyvä. Ravissa olisi voinut olla hieman lisää aktiivisuutta, mutta jos ratsastaja ei pysty olemaan kovin aktiivinen, niin miten sitä voisi vaatia hevoselta. Olin siis tyytyväinen suoritukseen, vaikken radan jälkeen tiennytkään vielä mihin se riittää. 

Melko pian suoritukseni jälkeen kuulutettiin tuloksemme 64,8% ja menimme tällä tuloksella toiselle sijalle. Luokassa ei ollut enää montaa ratsukkoa jäljellä ja pidimme kakkossijan loppuun saakka.

   Hyvin meni siis tämä lauantai päivä kaikesta huolimatta!

Sunnuntaina oloni ei ollut juurikaan parempi kuin edellisenä päivänä. Lisäksi Late oli hieman outo ennen lähtöä, sillä se vapisi koko kropastaan. Karsinassaan se ei sitä tehnyt ja söi ihan normaalisti, mutta käytävällä juuri ennen lähtöä vapisi. Mittasin lämmön ja se oli normaali. Lihaskramppeihinkaan ei pitäisi olla mitään syytä. Päätin siis kuitenkin lähteä. Lastauksessa Late pelleili, ei olisi halunnut mennä koppiin ja matkallakin oli välillä rauhaton. Tämä ei ole ollenkaan normaalia Latelle, sillä hän menee yleensä suoraan koppiin ja matkustaa tyytyväisesti ja rauhassa. Kopissa kuitenkin alkoi syödä heinää, joten ei se kovin kipeä voinut olla. Kisapaikalla Late käyttäytyi taas aivan normaalisti, ei vapinaa, ei mitään. Ratsastaessakin täysin normaali. Ehkäpä se oli joku stressireaktio, nyt kun ollut kaikenlaista ja eri paikoissa olemista tämä vkonloppu. Toivon, ettei Late nyt kuitenkaan liikaa stressaisi..

Oli hieman "korkea vaihto takaa" niinkuin tuomarikin sanoi, joten olen hieman irronnut satulasta :D Tai sitten vaan sisäinen pieni esteratsastaja nostaa päätään :D

   No aika pian menin verkkaamaan ja tällä kertaa varasin hieman enemmän verkka-aikaa ja ratsastin napakammin verkassa, koska ohjelma oli vaativampi (FEI junioreiden esiohjelma, vaativa B) ja kyseessä 3-tason kisat. Liekö sitten hyvä vai huono asia, että satsasin niin paljon verkkaan, koska radalla vähän väsyin ja happi meinasi todella loppua kesken.. Late oli ihan ok, mutta olisi saanut olla taas vähän aktiivisempi ja takajalat alla. Toinen tuomari olisi toivonut myös enemmän liikettä ja lennokkuutta. Yksi rike radalla tuli, kun jostain syystä ekassa vaihdossa Late vaihtoikin vähän usemman kerran tai jotain...:D Olin kai vähän turhan napakka siinä.
Muuten rikkeetön ja suht tasainen suoritus. En osannut yhtään arvioida tulostani, mutta ajattelin ja toivoin, että vähän yli 60%. Niinhän se toinen tuomari antoikin 61, 3%. Olin hänen kanssaan samoilla linjoilla ja tähän tulokseen olisin ollut jo hyvin tyytyväinen. Valitettavasti kuitenkaan toinen tuomari ei tykännyt meistä ja antoi vain 57, 5%, jolloin lopputuloksemme oli siis 59,4% ja häntäpäähän sijoituttiin. En siis ole tyytyväinen lopputulokseen, mutta suoritukseen ilman sitä rikettä olen melko tyytyväinen varsinkin olosuhteisiin nähden. En siis heitä kirvestä kaivoon vaan treenit jatkuu ja kohti seuraavia koitoksia...

  Nyt ensin kuitenkin aion ottaa rennosti ja levätä, sillä flunssa ei meinaa ottaa hellittääkseen..:( Toivottavasti kuitenkin ensiviikonloppuun mennessä olisimme taas tikissä, sillä silloin olisi tarkoitus kisata Kaarina Dressage Weekendissä molempina päivinä.

Tyytyväiset

Lauantain kunniakierrokselta

Tässä vielä video lauantain suorituksesta. Sunnuntailta ei valitettavasti ole videota.

Vastaukset kysymyksiin

Eipä tullut kovin paljoa kysymyksiä, tai ainakaan monelta ihmiseltä, mutta kiitos Emmille näistä!
Oli kiva vastailla.

Millainen teidän "viikkotreenikalenteri" on?
Meillä ei varsinaisesti ole tiettyä viikkotreenikalenteria, niin että olisi joku tietty juttu aina tietylle päivälle, mutta noin ylipäätään Latella on yleensä yksi kokonaan vapaapäivä viikossa ja pari kevyempää päivää, jotka voivat olla esimerkiksi maasto, puomi/pikkueste, tai juoksutuskertoja tai sitten muuten vaan kevyempi ratsastus. Muina päivinä treenaamme ihan kunnolla koulua eli sen 4 kertaa viikossa. Siitä olen tosi tarkka, että ennen ja jälkeen rankemman treenin ei saa olla kokonaan vapaapäivää. Varsinkin Laten lihakset kipeytyisi siitä ja varmasti monen muunkin hevosen.
   Jos on kisoja, niin sillä viikolla sijoitan vapaapäivän niin, että ehdin ratsastamaan kahtena tai kolmena kisoja edeltävänä päivänä. Juuri ennen kisaa oleva päivä on sellainen vähän kevyempi, mutta kuitenkin niin että saan hevosen hyvin läpi ja teen vähän kisaohjelmassa olevia juttuja. Kisojen jälkeen on kevyt päivä, jos mahdollista niin maasto tai juoksutus, tai sitten vaan eteen-alas ratsastus.
  Joskus vapaapäivänä saatan tehdä maastakäsittelyharjoituksia tai vähän vaan kävelytellä Latea maastakäsin.

Millainen ruokinta Latella on?
Hyvin yksinkertainen. Niin paljon heinää kuin vaan syö, ja Peacemaker-täysrehua kolme kertaa päivässä niin että saa litroissa 1-1-1½. Lisäksi se saa pellavarouhetta kerran päivässä (2-3dl joka turvotetaan) ja välillä kivennäis-/kalkki-/suolalisää. Talvisin jos meinaa alkaa laihtua niin saa myös greenlinea, mutta nyt kun on osittain laitumella niin ei saa sitä.

Millaisia ominaisuuksia arvostat kouluhevosessa?
-Yhteistyöhalu
-Hyvä tahti
-Notkeus, elastisuus

-Keveys, pehmeys

-Nopeus reagoida apuihin, mutta silti "rennosti", ei jännittymällä

Millaisia vinkkejä antaisit takajaloistaan hitaan hevosen ratsastamiseen?
Harjoituksina lyhyet tehokkaat siirtymiset ovat hyviä (niin askellajien sisällä, kuin eri askellajeihinkin), laukannostot käynnistä, pohkeenväistöt. Peruutus voi olla myös hyvä harjoitus, mikäli ratsastaja osaa oikeasti peruuttaa, eikä hevonen jännity siinä liikaa.
Lisäksi maapuomi- ja kavalettiharjoitukset ovat näppäriä.
  Tärkeää takajalkojen aktivoinnissa on se, että pohjeapu annetaan selkeästi ja suht. terävästi, ei jäädä puristamaan tai "hinkkaamaan" pohkeella.
   Joskus pieni "kiusoittelu" raipalla takajaloille voi auttaa, jos hevonen ei reagoi tarpeeksi pohkeeseen. Raippaa kannattaa nimenomaan käyttää tahdissa kevyesti kosketellen, ei niin että käyttää raipan kerran kunnolla. Silloin hevonen häviää rytmistä ja koko idea takajalkojen aktivoinnista häviää ja hevonen saattaa hermostua turhaan.

Kuka on elämäsi hevonen?
Voi ei, tämä on vähän vaikea kysymys. Elämäni varrella on ollut niin monta tärkeää hevosta jotka ovat vaikuttaneet minuun ja opettaneet niin paljon. Ehkä kuitenkin on kaksi hevosta jotka ovat eronneet muista siinä, että heidän kanssaan minulla on ollut erityiseti "sielun sympatiaa" ja kemiaa. Näiden kahden hevosen kanssa on tullut tietynlainen side. Sellainen side, että tunnet hevosen jo oikeastaan läpikotaisin ja se tuntee sinut. Myös ratsastuksellisesti näiden hevosten kanssa on tullut eniten niitä "flow"-fiiliksiä, ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta. Myös muissa kuin ratsastustilanteissa näiden hevosten kanssa on tullut sellainen olo, että kuulumme yhteen. Lisäksi nämä hevoset ovat kilparadoilla antaneet kanssani kaikkensa ja kirsikkana kakun päällä tuoneet minulle parhaat kilpailutulokset. Toinen on Betsy, vanha estehevoseni ja toinen on Late.
   Aloin tässä miettimään, että mistä se johtuu, että juuri näiden hevosten kanssa on tullut se tietynlainen side. Syy on varmasti siinä, että kumpikaan näistä hevosista ei ole ollut aivan helppoja, ja sitten kun olen oppinut tuntemaan hevosen niin hyvin ja sen tavat ja temput, niin se side on ihan erilainen kuin jonkun peruskiltin, tasaisen "peruspollen" kanssa. Lisäksi tosiaan se, että nämä hevoset haluavat pohjimmiltaan miellyttää ihmistä todella paljon, mutta ensin pitää saada se luottamus ihmiseen.
   Erityisesti Betsyn kanssa minulle tulee edelleen sellainen tunne "kuin olisin kotona", kun istun sen selkään.

Jos saisit valita minkälaisen hevosen tahansa, millainen se olisi?
Muuten sellainen kuin Late, mutta ne huonot puolet poistettuna. :D Eli tasaisempi luonteinen, eli ei olisi mörköpäiviä jolloin jännittyy ja säpsyilee, kääntyilee,stressaa..  Hieman aktiivisemmat takajalat mitä Latella, ja olisi aina yhtä pehmeä ja notkea kuin Late parhaimpina päivinä on. Ei laihtuisi aina välillä, vaan pysyisi aina tasaisessa hyvässä kunnossa. Ei stressaisi koskaan.. Unelmieni hevonen pystyisi tekemään myös kaikki GP liikkeet suht helposti.
Tässä tuli nyt samalla Laten huonot puolet listattua. :D Latehan olisi aivan täydellinen, ilman noita puutteita. Oikeasti ihan täydellistä hevosta varmaan ei ole olemassakaan..

Lempi kouluratsastusrata?
Jaa, onneksi on aika monta kivaa kouluohjelmaa. Helppo C radoista tykkään eniten helppo C:2 ohjelmasta. Se on niin kivan sujuva. Helppo B:0 on kiva. Helppo A ratoja on aika monta kivaa.. Ehkä suosikki on kenttäkilpailuohjelma Nro:6. Vaativa B:0 ja Vaativa B FEI junioreiden esiohjelma ovat kivoja ja sujuvia. Käytännössä siis tykkään sellaisista sujuvista radoista, missä ei kokoajan tule jotain töksähdyksiä, kuten miljoonaa käynnin kautta vaihtoa ja kokoajan vuorotellen koottua ja lisättyä askellajia.

Lempi kilpailupaikka?
Nykyään on paljon kivoja ja hyviä kisapaikkoja, joten on hieman vaikea valita parasta. Meri-Teijon kisapaikka on ainakin jäänyt erityisesti mieleen. Sinne on aina kiva mennä. Sielä on tilaa, selkeää, hyvät pohjat, ei "ylimääräisiä pelottavia juttuja" jne. Laaksolla on myös tietysti tosi selkeää ja hyvät puitteet.

Lempi ratsastusvarustemerkki?
Ehdottomasti Pikeur. Olen jo pitkään pukenut pikeuria, tykkään että heillä on hyvät ja kestävät materiaalit ja hintalaatusuhde kohdillaan. Ratsastushousut ovat kestäneet käytössäni monta vuotta, vaikka ratsastan paljon. Juuri haikein mielin heitin yhden vanhat ratsarit pois, ja laskin että ne olivat palvelleet minua jo ainakin 8 vuotta. Nyttemmin olen myös tykästynyt Euro-star:iin. Ostin keväällä takin joka istui minulle kuin nenä päähän ja on ollut käytössä hyvä. Ratsastushousuja en ole vielä kokeillut, enkä paljon muutakaan, mutta kuvissa ja hypistellessä vaikuttaa kivoilta! Ostan harvoin uusia ratsastusvarusteita, joten sen takia ostan mielellään hyvän merkkiset, ja laadukkaat jotka sitten kestää pitkään.