Tottakai olen ollut hevosten kanssa tekemisissä työni puolesta lähes kokoajan, mutta oma kilpaurani on hiipunut ja myös ratsastukseni on ollut lähinnä harrastelua ja taitojen ylläpitämistä.
Viime vuonna (2019) kisasin vain kahdet aluekisat, jotka menivät "ihan ok", mutta ei edes sijoituksia niistä tullut, joten eipä niistä sen enempää ole mainittavaa.
Miksi sitten en ole enää tavoitteellisesti treenannut ja kisatkin jääneet?
Siihen löytyy oikeastaan useampikin syy.
Ensinnäkin vuonna 2018 kävin läpi avioeron pitkästä suhteesta ja sen myötä elämässä oli siis paljon muutakin. Samalla silmäni myös avautuivat sille, että elämäni oli ollut lähinnä vain hevosia viimeiset 5 vuotta. Jos en ollut viikonloppuisin töissä, niin olin kisoissa ja myös kaikki vapaa-aika meni hevosten parissa. Niinpä elämääni tuli vaihe, jossa halusin tehdä välillä jotain muutakin kuin olla aina vain hevosten kanssa.
Lisäksi kesäkuussa 2019 kävi urheillessa tapaturma, jossa satutin vasemman kyynärpääni. Tämä on pitkä tarina, mutta lyhyesti kerrottuna kävi niin, että ensin ei huomattu, että kyynärpää on murtunut ja sen takia siitä tuli pitkä riesa. Tänä keväänä olin tuon samaisen tapaturman vuoksi lähes 3kk osasairauslomalla, jonka aikana lähes kaikki fyysinen rasitus oli kiellettyä. Myös ratsastus.
Nyt reilu vuosi tapaturman jälkeen, lukuisien fysioterapiakertojen ja fyysisen rasituksen vähentämisen jälkeen kyynärpää on ollut parempi. Tosin ei vieläkään aivan kunnossa. Käden liikerata ei edelleenkään ole täydellinen ja tuskin koskaan tulee olemaankaan. Toisinaan kipeytyykin edelleen. Onneksi taidetaan kuitenkin olla voiton puolella.
Myöskään Laten myymisen jälkeenhän minulla ei ole ollut omaa hevosta, joten olen täysin toisten hevosten varassa. Viivillä olen kyllä saanut treenata ja saisin kilpaillakin, mutta sen pitää tietysti myös tienata leipänsä, joten tekee osittain tunteja. Kesäisin Viivi on enemmän tunneilla, joten on haastavampaa päästä kisaamaan.
Talvella äitini hevonen Chulo oli luonani reilun kuukauden verran ratsastettavana, koska heillä ei ole maneesia ja pohjat olivat silloin huonot. Tuolloin pääsin ratsastamaan enemmän ja oli mukavaa, kun oli hetken "oma" hevonen. Valitettavasti käteni kuitenkin äityi, eikä Chulo voinut olla luonani sen kauempaa. Olen kuitenkin ratsastanut Chulolla aina Tammelassa käydessäni ja nyt heinäkuun alussa pääsin sen kanssa myös kisaamaan.
Pikkuhiljaa motivaationi ratsastamiseen on taas palannut ja myös kilpailuinto. Valitettavasti kilpaileminen tavoitteellisesti vaatisi kuitenkin sitä kunnon treenaamista, johon minulla ei tällä hetkellä ole resursseja. Toisaalta se ei minua niin paljoa haittaakaan. Olen ajatellut, että jos pääsisin tällä kaudella muutamat aluekisat hyvin tuloksin, niin olen tyytyväinen.
En siis ota sen suurempia tavoitteita, vaan haluan käydä "harrastusmielessä" muutamat kisat, ihan vain, koska kisaaminen on kivaa.
Chulon kanssa tosiaan pääsin avaamaan kauden 4.7 Kangasalan aluekisoissa.
Kisasimme helppo A:6 luokan, koska tosiaan en ole Chulolla nyt säännöllisesti ratsastanut ja äiti kisasi sen kanssa vaatiavan B:n.
Chulo oli super kiva. Aluksi se kävi hieman kuumana, mutta rentoutui nopeasti.
Radalla se oli aivan minun kanssa, eli tosi hyvin kuulolla. Vaihdot käynnin kautta ja itse käynti eivät ole Chulon vahvuuksia, joten niistä hieman menetimme pisteitä. Varsinkin kun nuo kohdat oli kertoimella kaksi. Silti ne kohdat meni odotettua paremmin, koska Chulo ei kuitenkaan rikkonut käyntiä, vaikka se oli jännittynyttä ja vaihdoissakin oli normaalia paremmin kuulolla.
Olin siis oikein tyytyväinen rataan.
Lopputulokseksi saimme 63,46% ja sijoituimme viidensiksi. Olin siis kaikin puolin tyytyväinen.
Kiitokset hienoista kuvista myös Aura Sainio ja Emilia Hakomäki. Oli kirsikka kakun päälle, että saatiin muistoksi ihania kuviakin.
En usko, että pääsen Chulolla enää tänä vuonna kisaamaan, koska en ehdi sillä paljoa ratsastamaan ja olen töissä silloin kun olisi sopivia kisoja. Haluaisin kovasti, mutta katsotaan nyt mitkä on mahdollisuudet.
Viivin kanssa toivoisin pääseväni parit vaativa B luokat vielä tällä kaudella.
Ai niin! Hiljaiselon aikana suoritin kuitenkin koulutuomarioikeudet, eli olen nyt IVK-tason tuomari ja jonkin verran olen jo päässyt tuomaroimaankin. Minua saa rohkeasti kysyä tuomariksi, tulen kyllä jos vaan aikataulullisesti täsmää!
Toivottavasti jaksoitte lukea. Mitä mieltä olette, haluatteko saada jatkossa taas vähän enemmän postauksia? Voitte myös kertoa aiheita, joista haluaisitte minun kirjoittavan.
Mukavaa kesän jatkoa kaikille ja palaamisiin!
Hansu
