Videoita

Tänään sain pitkästä aikaa Kivancin kuvaamaan ratsastustani Latella.
Minulla oli viikonloppu vapaata töistä joten olin Tammelassa perjantain ja lauantain. Perjantai oli Latella vapaa ja eilen Maria (Laten hoitaja) juoksutti sen eteen-alas.
   Tänään oli tullut lunta, joten aloitin ratsastuksen kentällä vaihtelun vuoksi. Keli oli kuitenkin plussan puolella, joten pohja alkoi mennä vähän loskaiseksi eli ei ollut kovin pitävä. Niinpä vain kävelin ja kevensin siinä hetken ja sitten siirryin maneesiin. Vaihtelun haku jatkui maneesissa, kun sielä oli tehty kavaleteista suhteuttu linja niin otin sitten verkkalaukkaa niillä. Välillä lyhensin laukkaa ja tulin 7 askeleella, välillä isommassa laukassa 6 askeleella. Late meni kavaletit oikein mallikkaasti ja askeleet oli melko helppo säätää.

Sitten koitin alkaa työstää vähän enemmän, tein lähinnä avoja ja sulkuja ravissa ja laukassa, sekä muutamat lisäykset ja vaihdot. Pääpaino avoissa ja suluissa. Suurimmaksi osaksi onnistui oikein kivasti, tosin parit epäonnistumisetkin mahtuu mukaan. Late oli tänään ihan ihmeen rento ja rauhallinen ratsastaa. Mietin hetken, että ratsastanko edes Latella, kun ei ollut ollenkaan oma itsensä, niin "löysä" se oli Lateksi. Mutta oli tosi kiva ratsastaa sitä kun se vaan mennä jolkotteli letkeästi ja rennosti, kuitenkin pääsääntöisesti kantaen itsensä. Eikä nähnyt mörköjä!

Itselläni oli hieman hakemista asennon kanssa kun en ole pariin päivään paljoa liikkunut. Nykyään meillä on myös ongelmana vinous, joka varmaan on lähtösin minusta, kun istun vähän vinossa, niin tottakai hevonenkin alkaa poikittamaan.. Muutenkin saisin istua vähän ryhdikkäämmin, mutta tuo suoruus on nyt ainakin pakko löytää! Onneksi tiedostan ongelman, niin ehkä sille on helpompi alkaa tehdä jotain...

Tässä muutama video. Kännylaatua, valitan. Mutta kyllä niistä vähän näkee missä mennään. :)

¨

Kommenttia saa laittaa tulemaan. :)

Pohdintoja tästä hetkestä

Tällä hetkellä minulla on vähän sekavat ajatukset ja sen vuoksi ehkä tekstikin tulee olemaan hieman sekava. Ihmettelette varmaan miksi sitten kirjoitan, mutta olo on sellainen, että haluan nyt hieman purkaa ajatuksiani, jospa ne siitä sitten selkeytyisivät.

Kaksi asiaa mitkä tällä hetkellä eniten mietytyttävät ovat a) Ollaanko Laten kanssa sillä tasolla millä pitääkin tällä hetkellä b) Nyt kun olemme taas enemmän treenanneet tuntuu siltä, että molempien kropat pistää hieman vastaan.

Mitä siis tarkoitan tuolla "ollaanko sillä tasolla millä pitääkin"on se, että tavoitehan tulevalla kaudella on kilpailla lähinnä vaativa B luokissa ja myös niissä vaikeammissa vaativa B luokissa, saaden hyviä tuloksia ja jokunen sijoituskin olisi napattava.
Olen myös paljastanut yhden kaukaisen tavoitteeni ja haaveeni, että vielä jonain päivänä päästäisiin starttaamaan Laten kanssa vaativa A, tarkemmin sanottuna vaativa A:0 riittäisi. En odota erityisen hyvää tulosta Laten kanssa siltä tasolta enkä halua edetä liian nopeasti, mutta olisihan se hieno kokemus päästä kokeilemaan silläkin tasolla, nyt kun näyttää siltä että kuitenkin ehkä pystyttäisiin se starttaamaan. Toki pitää vielä hioa sarjavaihdot kuntoon ja kehitettää kokoamiskykyä, mutta meillä ei ole tosiaankaan kiire sille tasolle ja en odota kovaa tulosta, ainoastaan kokemusta jos sillä tasolla jokupäivä starttaamme.
Nyt kuitenkin keskitytään siihen, että Laten muoto, liikkuminen ja liikkeiden suorittaminen on sopivaa vaativa B tasolle, niin että siinä on mahdollista pärjätäkin. Mielestäni liikkeet sujuvat melko hyvin ja varmasti, mutta onko muoto ja kokoamistaso riittävä, siitä en ole varma. Se olisi sellainen asia, josta haluaisin enemmän palautetta valmentajalta, ja aionkin asian ottaa puheeksi ensi kerralla.
Ja kisoissahan sen sitten viimeistään huomaa (tuloksesta ja palautteesta) että ollaanko tasollamme ;)  Toisaalta, ei nyt mielestäni ole mitään suurta taantumaa kuitenkaan viime kaudesta tullut, joten luulisin että suht oikeassa suunnassa mennään, mutta pieni epävarmuus tässä leijuu.

Sitten vähän käsi kädessä tuon edellisen asian kanssa kulkee tämä kohta b, eli tuleeko meidän kroppamme Laten kanssa kestämään sellaista treeniä jota vaativa B (ja A) taso vaatii. Nyt nimittäin kun olemme muutaman viikon taas ahkerammin treenanneet niin itselleni on tullut hieman selkäkipua, varsinkin kun eilen oli valmennus jossa mentiin paljon perusistunnassa ja vaadittiin isoa ravia. Itse tunnin aikana selkä ei oikeastaan tuntunut ollenkaan, mutta illalla ja varsinkin tänään selkäkipu on ollut jopa aika kova. Minullahan on siis selässä scheuermannin tauti muutamassa lannenikamassa, joka ajoittain vaivaa enemmän, välillä vähemmän, mutta joistakin asioista se ei tykkää koskaan. Esimerkiksi en pysty istumaan monenkaan hevosen ravissa perusistunnassa kovin kauaa, tai kipeydyn. Laten ravi on niitä harvoja joissa pystyn aika hyvin istumaan pidemmänkin aikaa, mutta näköjään oikein kunnon treeni missä vaaditaan isoa ravia, takajalkoja oikein kunnolla alle jne. ei tee sille hyvää. Myöskään niskassa oleva epämuodostuma ei tykkää kovin isosta ja hieman "hakkaavasta liikkeestä".
   Myös Latessa on näkynyt kovempi treeni. Silläkin kun on myös se mutka selässä, niin kuten aiemminkin olen kertonut, isompi kokoaminen ei välttämättä tee sille hyvää pidemmän päälle. Nyt siis Late on välillä alkanut vastustelemaan, kun pyytää sen kunnolla ohjan ja pohkeen väliin niin välillä pysähtyy potkimaan taaksepäin tai ravistelee päätään. Tämä ei tosin ole mitään uutta, ei kumpikaan minun selkävaivani tai tämä Laten käytös. Ne olivat vain vähän aikaa poissa, kun menimme vähän kevyemmin ja rennommin.
   Se täytyy vielä sanoa, että Late on kyllä alkanut saamaan paremmin lihasta taas ja on pyöreämmässä kunnossa kaikin puolin, kun menty säännöllisesti ja kunnolla.

No, mitä tässä sitten pitäisi tehdä? En ajatellut kuitenkaan liikaa stressata asiasta, mutta tänään tämän selkäkivun kanssa totesin, ettei näin voi jatkua. Jatkossa siis ajattelin, että teemme vain hyvin lyhyitä kunnon työskentelypätkiä, ja jokapäivä ei edes tarvitse vaatia niin paljoa, vaan voimme ottaa vähän rennommin. Valmennukset koitan kestää, mutta toki voin sanoa valmentajalle asiasta ja esim keventää vähän enemmän, ettei selkäni kipeytyisi.
  Näillä mennään mitä on annettu ja muuta ei voi. Tälläiset asiat vaan väkisin vaikuttaa myös treenaamiseen ja tavoitteisiin. Katsotaan mihin rahkeet riittää meillä "puolikuntoisilla", mutta en nyt aijo väkisin vääntää mitään, vaan mennään omilla ehdoillamme rauhassa ja niin, että on kivaa ja pysyttäisiin molemmat kunnossa.
Uskoisin kuitenkin, ettei ole mahdottomuus saada edelleen vaativasta B:stä ihan hyviä tuloksia, kun ollaan niitä jo ennenkin saatu ja vaikka ne takajalat voisivat olla paremmin alla ja kootumpaa menoa välillä, niin ollaan onnistuttu tekemään teknisesti melko hyviä ja tasaisia siistejä suorituksia, joten eiköhän niilläkin jo aika pitkälle pääse.. :)

Tänään otettiin vielä pari ystävänpäivä potrettia karvaisten kavereitteni kanssa.
Hyvää Ystävänpäivää siis kaikille! :)

Valmennus

Eilen tosiaan pitkästä aikaa pääsimme Laten kanssa kouluvalmennukseen. Viime kerrasta onkin jo jonkin aikaa. Tällä kertaa tallillamme kävi valmentaja ihan vain meitä opettajia ja valmentajia varten, eli Jessica meni kahdella hevosella ja lisäksi minä ja Riikka omillamme. Eli yhdessä ryhmässä oli vain kaksi ratsastajaa, mikä oli tosi kiva, koska silloin saa kyllä enemmän tunnista irti. Valmentaja oli siis nimeltään Tiina Rikkonen. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta hänen valmennuksistaan, mutta valmennus oli oikein hyvä ja olemme selkeästi samoilla linjoilla. Hän painotti paljon sitä kuuluisaa perusratsastusta ja halusi ratsastusta mahdollisimman kevyin avuin, paljon istunnalla, kevyellä ohjastuntumalla. Tähän itsekin tähtään, ja opettaessa koitan painottaa samoja asioita.

   

Tunnin kulku meni niin, että ensin hän kyseli meistä ja sitten aloitettiin ihan kääntämällä käynnissä radan poikki ja pysäyttämällä keskellä. Tarkoituksena saada hevonen pysähtymään mahdollisimman kevyin avuin - tasan - ja takaisin liikkeelle aktiivisesti.

 Sen jälkeen jatkoimme ravissa kokouraa, tehden tarkat kulmat ja tarkoituksena löytää hyvä sujuva ravi. Sitten lisäsimme pääty-ympyrät tehtävään, edelleen keskittyen myös tarkasti kulmiin.

  Sitten menimme molemmat omille pääty-ympyröille joilla pienensimme ja suurensimme ympyrää ensin ravissa ja sitten laukassa, muutamien ravi-laukka siirtymisien kera.

  Lopuksi vielä teimme avoja toisen pitkänsivun sisäpuolella ensin laukassa ja sitten lisättiin keskelle siirtyminen raviin, eli alku avo laukassa, sitten avo jatkui ravissa ja vielä loppu avo jatkui laukassa. Ei mikään ihan helppo tehtävä, mutta tosi hyvä harjoitus ja onnistui meiltäkin loppupelissä ihan hyvin vaikka alussa olikin hieman hakemista, kun en ole nyt harjoitellut lähiaikoina ihan tuon tyyppistä harjoitusta. Kiva tunnin rakenne ja kaikki hyviä harjoituksia!

Late oli taas hieman mörköpäällä, varsinkin kun paikalle tuli - ja meni yleisöä. Koin siis suurimmaksi ongelmaksi taas sen, että kun Late jännittyy ja kyttää niin sitten itsekin vähän jännityn ja varsinkin selkeissä "mörkökohdissa" jään sisäohjaan kiinni ja jään hieman puristamaan, ns. varmistelemaan jos se lähtee. Mutta toisaalta tuosta tulee aina kierre, koska sitten Late varmasti ajattelee, että sen pitää jännittää jotain jos minäkin jännitän. Mielestäni tuo on aika kaksipiippuinen juttu, koska Late tosiaan oikeasti osaa olla niin nopea liikkeissään, niin en vaan haluaisi välttämättä löytää itseäni tantereesta, joten en vain uskalla ottaa liian rennosti jo se on tuolla päällä. Se tuli toissapäivänä taas todistettua, että Late on nopea, kun teki arvaamattomasti 180 astetta käännöksen ja olin kyllä todella lähellä tippua! Onnekseni pysyin kuitenkin sillä kertaa kyydissä....

   No palatakseni valmennukseen niin tosiaan valmentaja välillä huomautteli juuri siitä, että voisin olla rennompi ja sitten varsinkin avoissa oikealle oikea käsi tuli vahvaksi ja meni jopa väärälle puolelle. Osakseen se johtui juuri siitä, että avo alkoi siitä katsomokulmasta niin jäin varmistelemaan ettei Late ampaise mihkään... 

Lisäksi hän mainitsi muutamaan kertaan muissakin harjoituksissa nyrkkien oikeasta paikasta, ja että kädet vakaammin ja pehmeästi. Täytyy myöntää, etten ole ehkä tajunnutkaan, että nykyään kädet seikkailee vähän liikaa, tuon olen kyllä huomannut, että välillä saisin olla rennompi käsieni kanssa... Laukassa hän sanoi sitä samaa, kun kaikki muutkin valmentajat, että pääsisin istumaan vielä syvemmälle satulaan, polvet,reidet rentoina.

  Ylipäänsä valmennuksesta jäi mieleen, että hän toivoi Laten käyttävän vielä paremmin takajalkojaan ja selkäänsä, ja ajoittain kantaisi paremmin edestä, ettei käperry liian lyhyeksi ja jää vähän paikalleen ja nostelemaan vain etujalkojaan. Tuo on ihan totta ja aina ollut se ongelmamme, nykyään tosin ei ehkä enää ihan niin suuri ongelma. "Enemmän ravia" ja "Enemmän laukkaa" jäivät lausahduksina mieleen. Tässä myös huomasi taas sen, että kun on mennyt paljon itsekseen niin sitä jää helposti ratsastelemaan siinä omalla mukavuusalueellaan, eikä vaadi ihan niin paljon sitä liikettä. 

Tuli muuten aika pian hiki (molemmille) nyt kun oli silmäpari vahtimassa, joka vaati enemmän ;)

Kokonaisuudessa siis kiva ja hyvä valmennus ja jatkoakin on luvassa! Nyt tärkeimmät asiat joihin aion keskittyä on ne kädet ja sitten ihan oikeasti alan ratsastamaan sitä liikettä enemmän esille ;)