maanantai 18. huhtikuuta 2016

Pettymyksiä, mutta myös valoa tunnelin päässä

Jotenkin pelkäsinkin, että tässä taas käy näin.
Emme siis pääsekään Ypäjän kisoihin, niinkuin ei viime vuonnakaan.
Kuinka ollakkaan minuun on ensinnäkin iskenyt flunssa taas ihan samaan aikaan kuin viime vuonna. Tosin toistaiseksi olo ei vielä ole niin huono kuin silloin. Olen kuitenkin tehnyt vähän lyhennettyä työpäivää, koska voimat eivät kertakaikkiaan riitä ja lisäksi olen saanut nyt pari kertaa kunnon huimauskohtauksia, ja eilinen päivä meni ihan migreenin ja huimauksen vallassa. Kaipa tuo liittyy siihen flunssaan...
  No ei siinä vielä kaikki. Late onnistui jotenkin ilmeisesti venäyttämään jonkun lihaksen jalastaan lauantaina, koska ontui selkeästi oikeaa takajalkaa.
Tilanne oli siis se, että meillä oli tallilla kilpailut, jonka vuoksi Latea ei tarhattu omaan tuttuun tarhaansa. Normaalisti se tarhaa ihan kentän vieressä, mutta koska sillä on tapana juoksennella sielä välillä, niin ei viitsitty pistää siihen häiritsemään muiden suorituksia. Niinpä se laitettiin normaalia isompaan tarhaan, jossa on myös vähän kiveä/kalliota. Late oli kyseisessä tarhassa pitkään tosi nätisti, mutta sitten alkoi laukkaamaan ihan täyttä vauhtia... Olin itse kisoissa sihteerinä, mutta satuin näkemään kun Late ja myös viereisessä tarhassa oleva hevonen villiintyivät. Huusin heti, että hakekaa ne sisälle. Latekaan ei siis kauaa ehtinyt riehua, mutta sen verran, että jotain kävi.
Epäilen, että oli vaan ottanut niin kovan vauhdin ja ehkä jarrutustilanteessa sitten jotain venähtänyt?
   Ontuman huomasin siis illalla, kun kisojen jälkeen ajattelin ottaa Laten hetkeksi liinaan hölkkäilemään. Ensin huomasin, että jo käynnissä Late otti vas.etujalalla lyhyempää askelta vasempaan kierrokseen. Ravissa huomasin, että ontuu, mutta oli tosi epämääräisen näköistä. En osannut sanoa onko se vas. etu vai oik. taka. No vaihdoin suuntaa ja oikealle Late ontui tosi selkeästi oikeaa takajalkaa. Ontuma oli kuitenkin tosi oudon näköistä. Enemmänkin ehkä sellaista, että pystyi kyllä varaamaan sille jalalle jotenkin, mutta sen nostaminen oli tosi vaikeaa. Tosi selkeä ontuma jokatapauksessa.
   Kävin kaikki paikat läpi ja koitin etsiä turvotuksia yms. Normaalista poikkeavaa ei pahemmin löytynyt paitsi lopuksi Kivanc löysi siitä oik. takasesta ns. potkan kohdalta paikan jota Late kovasti aristi potkaisemalla taakse. Lisäksi reiden alue tuntui hieman lämpimältä ja ehkä vähän turvoksissa. Niinpä ajattelin, että ongelma on sielä ylempänä jossakin, pelkäsin, että ehkä jopa takapolvessa. Laitoin linimenttiä niille alueille, sekä myös sääriin ja selkään, sekä lämppärit taakse.

C. Joanna Kultanen


Seuraavana päivänä (eli eilen) katsottiin yhdessä Marian kanssa Latea taas liinassa, ja näytti jo paljon paremmalta! Edelleen oli selvästi epäpuhdas, mutta ei selkeää ontumaa! Luultavasti ja toivonmukaan siis selvisimme säikähdyksellä, eikä mitään pahempaa ole tapahtunut. Luultavasti siis venähdys vain. Nyt vaan kylmäystä ja lepoa muutama päivä.
   Jokatapauksessa kisat on peruttava, koska ei voi olla varmuutta milloin Late on ihan kunnossa, enkä voi puolikuntoisella hevosella lähteä. Sitäpaitsi jokatapauksessa se joutuu nyt muutaman päivän lepäämään, eikä me sentään ihan kylmiltään voida kisoihin lähteä. Lisäksi tästä omasta kunnosta ei ole mitään varmuutta, mihin suuntaan se menee.

Mutta yhdet kisat sinne tai tänne, pääasia, ettei Latella olisi mitään vakavampaa!
Eli jos kaikki nyt hyvin menee niin kisakausi alkaa sitten 5.5 Liedosta 2-tason kisoista, jossa olisi tarkoitus startata helppo A ja vaativa B. Onneksi niihin ei ole kovin pitkä aika ja toivotaan että nyt sitten pian oltaisiin molemmat kunnossa!

Tässä vielä pari videota jotka Joanna otti samana päivänä kun hän oli valokuvaamassa meitä. Vielä on korjattavaa, mutta mielestäni suurimmaksi osaksi näyttää kuitenkin aika kivalta. Kun vaan tuo muoto pysyy vakaana, niin alkaa mielestäni olla aika hyvä.
Laukassa Late innostui vähän liikaakin välillä..;)



Tässä vielä uusi yritys laukkaosioon:



keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kuvapostaus

Eilen sain Joannan kuvaamaan meidän menoa, joten tässä tulee kohta hieman materiaalia.
   Late oli ajoittain oikein kiva, mutta välillä innostui vähän liikaa ja painoi kädelle. Melko alkuratsastuksessa nimittäin joessa ui jotain sorsia ja toinen hevonen pelästyi niitä, niin oli hieman tekemistä, että sain Laten taas kuulolle. Tein taas aika paljon vaativa B:0:n osioita, koska olen nyt ilmottautunut Ypäjän kisoihin 23.4. Lisäksi tein vähän muitakin juttuja kyllä, kuten sulkuja lävistäjälinjalla laukassa, josta sitten vaihto. Muutenkin tein aika paljon vaihtoja. En tiedä mitä nyt on tapahtunut, mutta vaihdot ei aina ole niin hyviä kuin yleensä. Välillä jopa ep vaihtoja ja välillä jotain tasajalkaloikkia. Toki niitä puhtaita ja hyviäkin vaihtoja on välissä ollut. Mutta hassua, että koko talven on polle tehnyt hyvät,hienot puhtaat vaihdot ja nyt sitten kun kisakausi lähestyy, niin ilmestyy tälläinen ongelma.. Ei kiva. Tosin musta tuntuu, että otan vähän liikaa paineita näihin ensimmäisiin kisoihin, koska nyt kun olen ratsastanut ohjelmaa läpi ja sitä on otettu videollekin, ja valmentaja katsonut, niin iskee joku ihme yliyrittäminen tai joku ja meno ei ole yhtään normaalia. Sitten heti radan jälkeen kaikki meneekin taas ihan hyvin.
Luulisi, että minäkin kun olen aika paljon kilpaillut, ettei tälläistä tulisi, mutta niin vaan tulee. Täytyy nyt vaan yrittää ottaa vähän rennommin, eikä turhia paineita.



Kuvista sen verran, että olen tyytyväinen, että suurimmaksi osaksi istuin ihan hyvin kuvissa, ja se kuuluisa vasen käskin näyttäisi olevan paremmin hallinnassa. Kankiohjien kanssa toki on vähän vielä ongelmaa, että saisi nivelen pidettyä kokoajan sopivalla tuntumalla, sopivan pituisena, ja ettei kankiohjaa tule liikaa. Ja kankiohjat saman pituisina, ettei toinen roiku pidempänä. No nyt vaan paljon treeniä kangilla, niin eiköhän se siitä taas.

Huom, varoitus: Kuvia tulee olemaan paljon! :D























Kaikki kuvat C. Joanna Kultanen


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Missä mennään?

Late on mennyt viimeaikoina koulua aika mukavasti ja olen myös mennyt puomi- ja kavalettiharjoituksia. Hain äitiltä myös vanhan Passierin estesatulan Latelle kokeiluun ja se oli ihan hyvä. Nyt siis on helpompi mennä puomeja, kavaletteja ja mahdollisia esteitäkin, kun on satula sitä varten ;)
   
                                    


Perjantaina Bruno, Belgialainen eläinlääkäri joka käy säännöllisesti Billnäsissä tsekkasi myös Laten. Ensin hän katsoi miten Late liikkuu liinassa kentällä, ja sitten vielä kovalla maalla. Hän totesi, ettei jaloissa ole vikaa. Sitten hän käsitteli Laten selän kiropraktisesti. Sanoi, että selkä on kovin jäykkä varsinkin siitä vanhalta ongelma-alueelta missä on mutka. Välillä Late vähän potki taaksepäin hoidon aikana, varsinkin kun käsiteltiin niitä pahempia ongelma-alueita. Kokoajan sillä oli kuitenkin tyytyväinen katse ja näytti siltä, että tietää saavansa apua. Late on aina ottanut tosi hyvin kaikenlaiset hoidot vastaan. Eikä kiropraktinen käsittelykään ollut Latelle uutta.
   Kysyin Brunolta, että mistähän johtuu kun varsinkin vasen takajalka kerää nestettä varsinkin jännetuppeihin ja mitä sille pitäisi tehdä. Täytyy sanoa, että englanninkielentaitoni hieman petti tässä kohtaa, koska en ihan ymmärtänyt mistä se johtuu, mutta sanoi ettei pidä sitä vakavana ongelmana. Sanoi, että kyllä sen voi lääkitä (piikittää) tai sitten vaan jatkaa niinkuin tähänkin asti, eli kylmäämällä ratsastuksen jälkeen, back on track:eillä ja lämppäreillä. Että, ihan kuinka haluan, mutta hän ei välttämättä nähnyt tarpeelliseksi tehdä sille mitään, kun ei se kerran muuten edes oireile mitenkään. Niinpä sille ei tehty mitään.
   Selän käsittelyn jälkeen Latelle määrättiin kaksi kevyttä juoksutuspäivää ilman satulaa ja että kolmantena päivänä voisi ratsastaa jo normaalisti. Late kuitenkin lauantaina aristi aika paljon selkäänsä jopa harjatessa. Totesin, että se voi kuitenkin kuulua asiaan, koska niinhän me ihmisetkin usein kipeydytään seuraavana päivänä tuollaisista käsittelyistä. Sitä seuraavana päivänä Late ei enää aristanut selkäänsä ollenkaan niin paljoa ja liikkui liinassa aika mukavasti. Mielestäni laukkakin pyöri paremmin kuin yleensä. Päätin kuitenkin varmuuden vuoksi vain juoksuttaa vielä kolmantena päivänäkin. Tänään sitten tarkoitus nousta selkään. Mielenkiinnolla odotan miltä se tuntuu.



Puomiharjoituksiin palatakseni. Olen nyt siis mennyt parikin kertaa puomeja tässä parin viikon aikana vaihtelun vuoksi. Ja onhan se hyvää treeniä myös Laten takajaloille ja omalle "estesilmälle".
   Ekalla kerralla minulla oli kaksi kolmen puomin puomisarjaa toisella pitkällä sivulla ja toisella pitkällä sivulla kaksi yksittäistä puomia. Puomisarjoja tulin vain ravissa ja välillä lisäsin niiden väliin käyntiin siirtymisen. Yksittäisiä puomeja tulin kaikissa askellajeissa ja ravissa tullessa joskus tein pysähdyksen puomien väliin. Laukassa säätelin askelia, välillä tulin peruslaukassa 5:llä askeleella ja välillä ratsastin eteen ja tulin 4:llä. Joskus tein myös isoja ympyröitä, niin että ylitin yksittäistä puomia ympyrän aikana. Vähän avoja lisäksi välillä pitkällä sivulla ilman puomeja.
   Toisella puomiharjoitus kerralla verkkasin ensin ilman puomeja hetken ja sitten tein volttia jonka aikana ylitin puomisarjaa ja pitkällä sivulla ylitin kavalettia. Myöhemmin tulin sellaista ympyrä-voltti kuviota, että ensin ravissa voltti ja puomisarja, sitten laukannosto ja laukassa keskiympyrä jonka aikana kavaletti.
Laitan harjoituksista vielä kuvat niin hahmoitatte paremmin.
   On ollut mukavaa mennä puomiharjoitukia, ja pikkuhiljaa tässä tulee taas näköjään innostusta hyppäämiseenkin...katsotaan..;)



Kisoja olen tässä miettinyt. Ypäjällä olisi 23.4 3-tason koulukisat, joissa olisi juuri sopiva luokkakin meille, eli se vaativa B:0. En kuitenkaan ole vielä ihan varma osallistumisestamme. Niinkuin joskus olen kertonut, niin nuo hallikisat eivät ole ihan Laten juttu. Hallissa se helposti kyttäilee enemmän. Kisat olisi kuitenkin Haimi-hallissa, joten en koe sitä niin pahana paikkana. Jokatapauksessa sielä on kuitenkin ne tuomaripöytien valkoiset pöytäliinat jotka ovat kovin jännät. Joo, tiedän ettei näin saisi ajatella, että ensimmäisenä etsin tuollaiset negatiiviset ja pelottavat asiat, mutta se on vaan fakta että Late niitä kyttää. Mutta nyt minun pitäisikin päättää, että olenko silti valmis lähtemään sinne ja saanko Laten sielä rentoutumaan. Halu lähteä on tosi kova, mutta pieni pelko nostaa päätään.
En siis pelkää huonoa tulosta, vaan sitä että pärjäänkö Laten kanssa. Pysynkö kyydissä? Pelko voi olla täysin turha.. Olenhan tähänkin asti pysynyt kisoissa sen kyydissä. Mutta aina voi sattua ja tapahtua. Toisaalta voi sattua ja tapahtua ihan missä vaan, milloin vaan.
Taidanpa siis kerätä rohkeuteni ja osallistua. Vähän mielikuvaharjoittelua ja pääkopan työstämistä se kyllä vaatii.
   Lisäksi meillä ei ole vielä vetoautoon kesärenkaita, ne pitäisi hankkia. Eli se myös vaikuttaa lähtemiseeni Ypäjälle. Jos ei ole varaa ennen kisoja ostaa niitä kesärenkaita, niin sitten tuskin voin lähteä. Trailerikin pitäisi katsastaa. Eli tässäkin asiassa taas raha ratkaisee aika pitkälle.
Toivon kuitenkin, että päästäisiin osallistumaan. 15.4 on viimeinen ilmoittautuminen, joten siihen mennessä sitten täytyy olla asian selvillä.



Nyt tästä lähden pikkuhiljaa ratsastamaan. Toivottavasti ei ala satamaan, että pääsisimme kentällä treenaamaan. :)

Postauksen kuvista kiitos kuuluu Sofia Koistiselle.

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Valmennus 19.3.

Lauantaina minulla kävi tuuri, kun pääsin ihan yksityisvalmennukseen Laten kanssa.
Tiina Rikkonen oli nyt neljättä kertaa valmentamassa meillä ja Jessica joutuikin perumaan valmennuksen, joten tosiaan päätin sitten osallistua yksin. Toinen vaihtoehto olisi ollut perua valmennus, mutta se ei tullut mieleenkään, päin vastoin olin innoissani yksäristä! 
Se on ihme juttu miten paljon enemmän siitä saa irti, kun valmentaja keskittyy vain yhteen ratsukkoon. Vaikka onhan nuo kahden ratsukon valmennuksetkin olleet tehokkaita, mutta olen kyllä kieltämättä odottanut tälläistä kunnon pureutumista meidän menoon mitä eilen sain.

Tiina oli vähän ajoissa, joten olin vasta ehtinyt kävellä Laten kanssa hänen tullessa paikalle. Niinpä hän auttoi meitä jo verkasta lähtien. Aluksi kevensin vain rennosti tekemällä pääty-ympyröitä molemmista päädyistä, suoristaen aina kunnolla pitkille sivuille. Pian lisättiin ympyröille hieman pohkeenväistöä, ja aloimme tehdä pitkiltä sivuilta loiviakiemuroita ja hieman myöhemmin loivia avo-taivutuksia. Kun se oli tehty molempiin suuntiin, jäin ympyrälle jota pienennettiin ja suurennettiin, suurentaessa nostettiin laukka. Laukassa mentiin isoa ympyrää laukassa, sitten uraa, tehden pitkillä sivuilla taas loivat avot. Sen jälkeen isolla ympyrällä sulkutaivutusta jumppaavasti aina lyhyensivun kohdalla ja avoimen osan kohdalla. Sitten vielä hieman vastalaukkaa ihan vain uraa pitkin pyöristäen kulmat. Kaikki tehtävät tehtiin tietysti molempiin suuntiin ja muodon piti olla vielä hieman matala ja pidempi, kuitenkin niin ettei paina kädelle ja "kantaa sään kohdalta". Late jäi välillä liikkumaan vähän "suorin jaloin" ja jäykästi, joten näillä verkkatehtävillä koetettiin saada Latea lämpenemään kropastaan joustavammaksi ja rennommaksi. Mieleltään Late oli kuitenkin tosi ihanalla päällä, niin rentona, ei kyttäillyt mitään ja tosi yhteistyöhaluinen!


Välikäyntien aikana tuli puhetta Laten käynnistä. Kerroin, että se menee usein niin jäykäksi ja jännittyneeksi kun ottaa ohjat tuntumalle, ja kun alkaa ratsastaa enemmän käyntiä, tarjoaisi ravia. Kouluradoillakin ongelmakohtana ovat usein käynnit, joista valitettavasti helposti saadaan vitosta. Kutonen on jo Latelle hyvä numero käynnistä...
   Niinpä päätimme työstää hieman käyntiä, muutellen sitä. Välillä menimme keskikäyntiä, jolloin annoin aika reilusti ohjaa, välillä taas kokosimme hieman käyntiä ja välillä menimme lisättyä käyntiä. Käynnissä auttoi myös se että käytin hieman vuorotellen molempia pohkeita kannustamassa, ja se että kädet ja istunta olivat rennot. Loppupelissä käynti parani paljon, kun muuntelimme sitä paljon. vitosen käynti taisi muuttua seiskan käynniksi ;)

Käyntiharjoituksen jälkeen ravasimme hieman isolla voltilla. Oikeassa kierroksessa Late halusi taipua hieman liikaa kaulasta ja valahtaa lapa edellä ulos, kuten yleensä. Niinpä oli kovin tärkeää muistaa kääntää niistä ulko avuista, ja välillä jopa hieman asetin ulos, että sain Latea suoristettua. Lisäksi keskityimme istuntaani. Suurin ongelma istunnassani on se,että vasen käsi lähtee taas nykyään seikkailemaan mihin haluaa, joten koitettiin saada se pysymään paikoillaan!

Sitten lähdimme tekemään laukkaharjoitusta jossa käänsin aina puolirataleikkaa (ensin myötälaukassa, jolloin tietysti puolirataleikkaan jälkeen jatkui vastalaukka uraa seuraten. Sitten tulin taas puolirataleikkaa, jonka jälkeen oli tietysti taas myötälaukka, ja tein siitä heti pitkän sivun keskeltä 10m. voltin laukassa. Tätä kuviota jatkettiin jonkin aikaa ja teimme molemmissa suunnissa.
Tosi kiva ja hyvä harjoitus! Sujui myös aika hyvin, ainut vaan, että välillä piti huomauttaa pohkeella, että Late koukistaa ne takajalat ja käyttää selkäänsä, eikä jää vaan paikalleen suorin jaloin. (Harjoituksesta kuva alempana.)
   Sen jälkeen otimme vielä yhdet vaihdot molempiin suuntiin. Molemmat puhtaat, hyvät vaihdot. Tiina kehui vaihtoja. Jopa oikeasta vasempaan vaihto oli suora! Yleensä se hieman heittäytyy siinä, vinoutensa takia, vaikka puhtaana yleensä tekeekin. Nyt varmasti jumppasimme niin hyvin ja teimme oikeita harjoituksia, että tosiaan se vaikeamman suunnan vaihtokin oli hyvä!



Jossain vaiheessa otimme myös pari ravilisäystä, joista eka meni hieman plörinäksi, koska Late tuli hieman etupainoiseksi, mutta toka meni hyvin.

Lopuksi vielä otimme ihan vaan ravia ympyrällä, niin että saatiin hyvä ravi ja mun asentoa taas hallintaan. Ihan lopuksi tietysti kevensin eteen-alas.

Valmennus oli antoisa. Tiina sanoi juuri niistä asioista mitä itsekin olen ajatellut, ja antoi hyviä harjoituksia asioiden parantamiseen. Eli ensinnäkin Latelle tuo pitkä verkka, jossa tehdään loivia avoja, sulkuja, väistöjä rennossa pidemmässä muodossa on tärkeää, että se vertyy hyvin ja saa joustoa. Sitten myös siirtymiset askellajien sisällä ja muodon vaihtelu ovat hyviä harjoituksia, jotta saadaan sitä joustoa ja rentoutta kroppaan.
Oikeassa kierroksessa tärkeää muistaa hyvin ulko avut, jotta pysyy suorana.
Sitten se mun oma asento! Tekisi mieli teipata tuo vasen käsi, niin ettei se lähde seikkailemaan! Tosiaan se meinaa painua alas ja välillä lähteä kauas sivulle, välillä molempia! Sen sijaan oikea käsi on välillä hieman liiankin vahva, eli siihen sitä rentoutta lisää. Yksi tärkeä juttu on myös se, että jos kokoan, niin se pitää tulla lähinnä vain istunnasta, helposti otan vähän turhan paljon ohjalla, kun kokoan ja silloin Late jännittyy tai alkaa vastustaa edestä.
  Vielä yksi hyvä vinkki oli se, että kun Late välillä hieman vahvenee vasemmalta, että liikuttelen vain pienesti kuolainta (eli liikuttelen sormia) ja tietysti samalla myös sitä vasenta pohjetta läpi. Mutta olen tottunut irrottelemaan vähän liiankin isosti Latea sieltä vasemmalta, joten nyt täytyy alkaa koittaa vähän tällä pienemmällä ja kevyemmällä avulla. Laukassa mun pitää istua satulaan alas, polvet reidet rentoina.

Siinäpä ne sitten taisi ollakin. Eli aika paljon tehtiin erilaisia harjoituksia, ja korjattavaakin löytyi, mutta Late meni tosi mukavasti, ja saatiin myös kehuja. Kaikki tehtävät onnistuivat ja suurimmaksi osaksi Late oli kivan pehmeä edestä, ja hyvin yhteistyöhaluinen. Oli kivaa! Ja juuri sopivasti valmentajalta korjaavia kommentteja ja positiivista palautetta.




Mitäs mieltä olitte muuten mun tehtäväpiirroksista? Minulla ei ole mitään hienoja ohjelmia, joten niinkuin näkyy, niin paintilla vain väsätty. Saitteko niistä kuitenkin paremmin käsityksen miten harjoitus tehtiin vai oliko kuvista mitään apua?




sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Videoita

Tänään sain pitkästä aikaa Kivancin kuvaamaan ratsastustani Latella.
Minulla oli viikonloppu vapaata töistä joten olin Tammelassa perjantain ja lauantain. Perjantai oli Latella vapaa ja eilen Maria (Laten hoitaja) juoksutti sen eteen-alas.
   Tänään oli tullut lunta, joten aloitin ratsastuksen kentällä vaihtelun vuoksi. Keli oli kuitenkin plussan puolella, joten pohja alkoi mennä vähän loskaiseksi eli ei ollut kovin pitävä. Niinpä vain kävelin ja kevensin siinä hetken ja sitten siirryin maneesiin. Vaihtelun haku jatkui maneesissa, kun sielä oli tehty kavaleteista suhteuttu linja niin otin sitten verkkalaukkaa niillä. Välillä lyhensin laukkaa ja tulin 7 askeleella, välillä isommassa laukassa 6 askeleella. Late meni kavaletit oikein mallikkaasti ja askeleet oli melko helppo säätää.

Sitten koitin alkaa työstää vähän enemmän, tein lähinnä avoja ja sulkuja ravissa ja laukassa, sekä muutamat lisäykset ja vaihdot. Pääpaino avoissa ja suluissa. Suurimmaksi osaksi onnistui oikein kivasti, tosin parit epäonnistumisetkin mahtuu mukaan. Late oli tänään ihan ihmeen rento ja rauhallinen ratsastaa. Mietin hetken, että ratsastanko edes Latella, kun ei ollut ollenkaan oma itsensä, niin "löysä" se oli Lateksi. Mutta oli tosi kiva ratsastaa sitä kun se vaan mennä jolkotteli letkeästi ja rennosti, kuitenkin pääsääntöisesti kantaen itsensä. Eikä nähnyt mörköjä!

Itselläni oli hieman hakemista asennon kanssa kun en ole pariin päivään paljoa liikkunut. Nykyään meillä on myös ongelmana vinous, joka varmaan on lähtösin minusta, kun istun vähän vinossa, niin tottakai hevonenkin alkaa poikittamaan.. Muutenkin saisin istua vähän ryhdikkäämmin, mutta tuo suoruus on nyt ainakin pakko löytää! Onneksi tiedostan ongelman, niin ehkä sille on helpompi alkaa tehdä jotain...

Tässä muutama video. Kännylaatua, valitan. Mutta kyllä niistä vähän näkee missä mennään. :)









¨

Kommenttia saa laittaa tulemaan. :)

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Pohdintoja tästä hetkestä

Tällä hetkellä minulla on vähän sekavat ajatukset ja sen vuoksi ehkä tekstikin tulee olemaan hieman sekava. Ihmettelette varmaan miksi sitten kirjoitan, mutta olo on sellainen, että haluan nyt hieman purkaa ajatuksiani, jospa ne siitä sitten selkeytyisivät.



Kaksi asiaa mitkä tällä hetkellä eniten mietytyttävät ovat a) Ollaanko Laten kanssa sillä tasolla millä pitääkin tällä hetkellä b) Nyt kun olemme taas enemmän treenanneet tuntuu siltä, että molempien kropat pistää hieman vastaan.

Mitä siis tarkoitan tuolla "ollaanko sillä tasolla millä pitääkin"on se, että tavoitehan tulevalla kaudella on kilpailla lähinnä vaativa B luokissa ja myös niissä vaikeammissa vaativa B luokissa, saaden hyviä tuloksia ja jokunen sijoituskin olisi napattava.
Olen myös paljastanut yhden kaukaisen tavoitteeni ja haaveeni, että vielä jonain päivänä päästäisiin starttaamaan Laten kanssa vaativa A, tarkemmin sanottuna vaativa A:0 riittäisi. En odota erityisen hyvää tulosta Laten kanssa siltä tasolta enkä halua edetä liian nopeasti, mutta olisihan se hieno kokemus päästä kokeilemaan silläkin tasolla, nyt kun näyttää siltä että kuitenkin ehkä pystyttäisiin se starttaamaan. Toki pitää vielä hioa sarjavaihdot kuntoon ja kehitettää kokoamiskykyä, mutta meillä ei ole tosiaankaan kiire sille tasolle ja en odota kovaa tulosta, ainoastaan kokemusta jos sillä tasolla jokupäivä starttaamme.
Nyt kuitenkin keskitytään siihen, että Laten muoto, liikkuminen ja liikkeiden suorittaminen on sopivaa vaativa B tasolle, niin että siinä on mahdollista pärjätäkin. Mielestäni liikkeet sujuvat melko hyvin ja varmasti, mutta onko muoto ja kokoamistaso riittävä, siitä en ole varma. Se olisi sellainen asia, josta haluaisin enemmän palautetta valmentajalta, ja aionkin asian ottaa puheeksi ensi kerralla.
Ja kisoissahan sen sitten viimeistään huomaa (tuloksesta ja palautteesta) että ollaanko tasollamme ;)  Toisaalta, ei nyt mielestäni ole mitään suurta taantumaa kuitenkaan viime kaudesta tullut, joten luulisin että suht oikeassa suunnassa mennään, mutta pieni epävarmuus tässä leijuu.

Sitten vähän käsi kädessä tuon edellisen asian kanssa kulkee tämä kohta b, eli tuleeko meidän kroppamme Laten kanssa kestämään sellaista treeniä jota vaativa B (ja A) taso vaatii. Nyt nimittäin kun olemme muutaman viikon taas ahkerammin treenanneet niin itselleni on tullut hieman selkäkipua, varsinkin kun eilen oli valmennus jossa mentiin paljon perusistunnassa ja vaadittiin isoa ravia. Itse tunnin aikana selkä ei oikeastaan tuntunut ollenkaan, mutta illalla ja varsinkin tänään selkäkipu on ollut jopa aika kova. Minullahan on siis selässä scheuermannin tauti muutamassa lannenikamassa, joka ajoittain vaivaa enemmän, välillä vähemmän, mutta joistakin asioista se ei tykkää koskaan. Esimerkiksi en pysty istumaan monenkaan hevosen ravissa perusistunnassa kovin kauaa, tai kipeydyn. Laten ravi on niitä harvoja joissa pystyn aika hyvin istumaan pidemmänkin aikaa, mutta näköjään oikein kunnon treeni missä vaaditaan isoa ravia, takajalkoja oikein kunnolla alle jne. ei tee sille hyvää. Myöskään niskassa oleva epämuodostuma ei tykkää kovin isosta ja hieman "hakkaavasta liikkeestä".
   Myös Latessa on näkynyt kovempi treeni. Silläkin kun on myös se mutka selässä, niin kuten aiemminkin olen kertonut, isompi kokoaminen ei välttämättä tee sille hyvää pidemmän päälle. Nyt siis Late on välillä alkanut vastustelemaan, kun pyytää sen kunnolla ohjan ja pohkeen väliin niin välillä pysähtyy potkimaan taaksepäin tai ravistelee päätään. Tämä ei tosin ole mitään uutta, ei kumpikaan minun selkävaivani tai tämä Laten käytös. Ne olivat vain vähän aikaa poissa, kun menimme vähän kevyemmin ja rennommin.
   Se täytyy vielä sanoa, että Late on kyllä alkanut saamaan paremmin lihasta taas ja on pyöreämmässä kunnossa kaikin puolin, kun menty säännöllisesti ja kunnolla.

No, mitä tässä sitten pitäisi tehdä? En ajatellut kuitenkaan liikaa stressata asiasta, mutta tänään tämän selkäkivun kanssa totesin, ettei näin voi jatkua. Jatkossa siis ajattelin, että teemme vain hyvin lyhyitä kunnon työskentelypätkiä, ja jokapäivä ei edes tarvitse vaatia niin paljoa, vaan voimme ottaa vähän rennommin. Valmennukset koitan kestää, mutta toki voin sanoa valmentajalle asiasta ja esim keventää vähän enemmän, ettei selkäni kipeytyisi.
  Näillä mennään mitä on annettu ja muuta ei voi. Tälläiset asiat vaan väkisin vaikuttaa myös treenaamiseen ja tavoitteisiin. Katsotaan mihin rahkeet riittää meillä "puolikuntoisilla", mutta en nyt aijo väkisin vääntää mitään, vaan mennään omilla ehdoillamme rauhassa ja niin, että on kivaa ja pysyttäisiin molemmat kunnossa.
Uskoisin kuitenkin, ettei ole mahdottomuus saada edelleen vaativasta B:stä ihan hyviä tuloksia, kun ollaan niitä jo ennenkin saatu ja vaikka ne takajalat voisivat olla paremmin alla ja kootumpaa menoa välillä, niin ollaan onnistuttu tekemään teknisesti melko hyviä ja tasaisia siistejä suorituksia, joten eiköhän niilläkin jo aika pitkälle pääse.. :)

Tänään otettiin vielä pari ystävänpäivä potrettia karvaisten kavereitteni kanssa.
Hyvää Ystävänpäivää siis kaikille! :)



sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Valmennus

Eilen tosiaan pitkästä aikaa pääsimme Laten kanssa kouluvalmennukseen. Viime kerrasta onkin jo jonkin aikaa. Tällä kertaa tallillamme kävi valmentaja ihan vain meitä opettajia ja valmentajia varten, eli Jessica meni kahdella hevosella ja lisäksi minä ja Riikka omillamme. Eli yhdessä ryhmässä oli vain kaksi ratsastajaa, mikä oli tosi kiva, koska silloin saa kyllä enemmän tunnista irti. Valmentaja oli siis nimeltään Tiina Rikkonen. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta hänen valmennuksistaan, mutta valmennus oli oikein hyvä ja olemme selkeästi samoilla linjoilla. Hän painotti paljon sitä kuuluisaa perusratsastusta ja halusi ratsastusta mahdollisimman kevyin avuin, paljon istunnalla, kevyellä ohjastuntumalla. Tähän itsekin tähtään, ja opettaessa koitan painottaa samoja asioita.
   
Tunnin kulku meni niin, että ensin hän kyseli meistä ja sitten aloitettiin ihan kääntämällä käynnissä radan poikki ja pysäyttämällä keskellä. Tarkoituksena saada hevonen pysähtymään mahdollisimman kevyin avuin - tasan - ja takaisin liikkeelle aktiivisesti.
 Sen jälkeen jatkoimme ravissa kokouraa, tehden tarkat kulmat ja tarkoituksena löytää hyvä sujuva ravi. Sitten lisäsimme pääty-ympyrät tehtävään, edelleen keskittyen myös tarkasti kulmiin.
  Sitten menimme molemmat omille pääty-ympyröille joilla pienensimme ja suurensimme ympyrää ensin ravissa ja sitten laukassa, muutamien ravi-laukka siirtymisien kera.
  Lopuksi vielä teimme avoja toisen pitkänsivun sisäpuolella ensin laukassa ja sitten lisättiin keskelle siirtyminen raviin, eli alku avo laukassa, sitten avo jatkui ravissa ja vielä loppu avo jatkui laukassa. Ei mikään ihan helppo tehtävä, mutta tosi hyvä harjoitus ja onnistui meiltäkin loppupelissä ihan hyvin vaikka alussa olikin hieman hakemista, kun en ole nyt harjoitellut lähiaikoina ihan tuon tyyppistä harjoitusta. Kiva tunnin rakenne ja kaikki hyviä harjoituksia!

Late oli taas hieman mörköpäällä, varsinkin kun paikalle tuli - ja meni yleisöä. Koin siis suurimmaksi ongelmaksi taas sen, että kun Late jännittyy ja kyttää niin sitten itsekin vähän jännityn ja varsinkin selkeissä "mörkökohdissa" jään sisäohjaan kiinni ja jään hieman puristamaan, ns. varmistelemaan jos se lähtee. Mutta toisaalta tuosta tulee aina kierre, koska sitten Late varmasti ajattelee, että sen pitää jännittää jotain jos minäkin jännitän. Mielestäni tuo on aika kaksipiippuinen juttu, koska Late tosiaan oikeasti osaa olla niin nopea liikkeissään, niin en vaan haluaisi välttämättä löytää itseäni tantereesta, joten en vain uskalla ottaa liian rennosti jo se on tuolla päällä. Se tuli toissapäivänä taas todistettua, että Late on nopea, kun teki arvaamattomasti 180 astetta käännöksen ja olin kyllä todella lähellä tippua! Onnekseni pysyin kuitenkin sillä kertaa kyydissä....

   No palatakseni valmennukseen niin tosiaan valmentaja välillä huomautteli juuri siitä, että voisin olla rennompi ja sitten varsinkin avoissa oikealle oikea käsi tuli vahvaksi ja meni jopa väärälle puolelle. Osakseen se johtui juuri siitä, että avo alkoi siitä katsomokulmasta niin jäin varmistelemaan ettei Late ampaise mihkään... 
Lisäksi hän mainitsi muutamaan kertaan muissakin harjoituksissa nyrkkien oikeasta paikasta, ja että kädet vakaammin ja pehmeästi. Täytyy myöntää, etten ole ehkä tajunnutkaan, että nykyään kädet seikkailee vähän liikaa, tuon olen kyllä huomannut, että välillä saisin olla rennompi käsieni kanssa... Laukassa hän sanoi sitä samaa, kun kaikki muutkin valmentajat, että pääsisin istumaan vielä syvemmälle satulaan, polvet,reidet rentoina.
  Ylipäänsä valmennuksesta jäi mieleen, että hän toivoi Laten käyttävän vielä paremmin takajalkojaan ja selkäänsä, ja ajoittain kantaisi paremmin edestä, ettei käperry liian lyhyeksi ja jää vähän paikalleen ja nostelemaan vain etujalkojaan. Tuo on ihan totta ja aina ollut se ongelmamme, nykyään tosin ei ehkä enää ihan niin suuri ongelma. "Enemmän ravia" ja "Enemmän laukkaa" jäivät lausahduksina mieleen. Tässä myös huomasi taas sen, että kun on mennyt paljon itsekseen niin sitä jää helposti ratsastelemaan siinä omalla mukavuusalueellaan, eikä vaadi ihan niin paljon sitä liikettä. 
Tuli muuten aika pian hiki (molemmille) nyt kun oli silmäpari vahtimassa, joka vaati enemmän ;)

Kokonaisuudessa siis kiva ja hyvä valmennus ja jatkoakin on luvassa! Nyt tärkeimmät asiat joihin aion keskittyä on ne kädet ja sitten ihan oikeasti alan ratsastamaan sitä liikettä enemmän esille ;)