Kaarina Dressage Weekend

Kyseinen kilpailutapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran, ja joka vuosi olen ollut mukana. Kaarinaan on aina mukava mennä, koska heidän kisoissaan kaikki järjestelyt toimivat, pohjat ovat hyvät, ihmiset ystävällisiä ja mitähän vielä. Tervetuliaslahjankin sieltä aina saa ja palkinnot ovat hyvät. Harmi vaan, että kaikista hyvistä puitteista huolimatta en ikinä vielä ole päässyt palkinnoille siellä. En tänäkään vuonna, vaikka aikomus oli kyllä kova.

Tällä kertaa kisasin kyseisissä koitoksissa Viivillä. Lauantaina helppoa A:ta ja sunnuntaina vaativaa B:tä. Pakko kertoa, että minulla oli hieman muita (henkilökohtaisia) asioita mielessäni varsinkin juuri tuon viikonlopun aikana, ja vaikken niitä asioita kisoissa saatiinka hevosen selässä miettinytkään, niin uskon, että sillä oli vaikutusta suorituksiini. En nimittäin ratsastanut niin hyvin, kuin olisin pystynyt ja tuli myös muutama ihan tyhmä rike, omasta huolimattomuudesta. Tosi harmillista, mutta näin jälkeenpäin ei voi enää mitään.

Tosiaan lauantaina luokkana oli helppo A junioreiden joukkueohjelma, sama ohjelma jonka voitimme Viivin kanssa Vihdin 3-tason kisoissa. Pakko myöntää, että lähdin tuohon luokkaan liian kevein mielin, ja liian "voittajan aikein". Nyt taas muistan hetken aikaa, että "Muista aina lähteä radalle nöyrin mielin". Ei saa koskaan aliarvioida muita, eikä saa ajatella, että "tämähän on ihan läpihuutojuttu". En ainakaan minä. Ne muutamat kerrat kun olen lähtenyt LIIAN itsevarmana kisaamaan, ei ole mennyt hyvin. Itsevarma saa olla, muttei liian. Tietty nöyryys pitää löytyä ja mikä tärkeintä, pitää muistaa ratsastaa hevosta.
   Tällä radalla meille tuli kaksi varsinaista rikettä, joista toinen oli se, että Viivi ruuvasi takaosakäännöksessä, koska ei ollut tarpeeksi aktiivinen, ja toinen oli se, että vaihtoi vastalaukassa. Radassa oli kuitenkin myös hyviä pätkiä, kuten pohkeenväistöt ja käynnin kautta vaihdotkin meni melko hyvin. Toinen tuomari palkitsi mukavasti niistä onnistuneista osioista, mutta toinen ei niinkään, joten lopputulos jäi 63,5:een. Jäimme siis kaksi pistettä sijoituksesta, ollen lopputuloksissa 10./29.
   Tuo vastalaukan vaihto jäi harmittamaan paljon, koska Viivi on tehnyt vastalaukat tosi varmasti jo, vaikka ollaan vaihtojakin harjoiteltu. Itseasiassa siinä kävi sellainen juttu, että juuri kun tulin vastalaukkakaarteeseen, kuului jostain kova pamaus. Viivi ei reagoinut siihen mitenkään, mutta itse ehdin miettiä, että "mikä se oli ja onneksi Viivi ei vaihtanut sen takia". Tuon ajatussarjan aikana Viivi sitten vaihtoi! Tästä huomaa miten pienestä kaikki on kiinni tässä lajissa. Ei saisi ajatus herpaantua hetkeksikään.

Sunnuntaina oli vuorossa vaativa B:0, ja nyt olin päättänyt keskittyä kunnolla ja ratsastaa joka kohdan tarkasti. Itseasissa olen tosi tyytyväinen raviosuuteen. Avot ja sulut meni mukavasti ja Viivi oli aktiivisempi ja kantoi paremmin edestä kuin edellisenä päivänä. Lisäyksetkin oli ihan ok, vaikka ainahan Viivi voisi niissä enemmän venyttää. Käynti tuntui myös mukavalta, tahdikkaalta ja joustavalta. Vaihdoissa sitten tapahtuikin jotain odottamatonta. Viivi oli nimittäin tehnyt pelkkiä puhtaita vaihtoja koko edeltävän viikon ja myös verkassa, mutta nyt sitten tulikin joku ihme loikka ennen ekaa vaihtoa ja toinen vaihto takaa ep. En ollut radan jälkeen täysin varma, että oliko vaihdot puhtaat vai ei, mutta olin hyvillä fiiliksillä, koska Viivi oli muuten tosi kiva ratsastaa. Pieni pettymys sitten tuli, kun kuulin tuloksen (61,75%), ja että molemmista vaihdoista tuli numeroiksi nelosta ja vitosta. Sijoitus luokan puoliväliin. Harmitti kyllä, ja mietin kovasti miten olisin voinut ratsastaa toisin.

Pitäsi kuitenkin kai olla tyytyväinen tuloksiin, kuitenkin 3-tason kisat.. Ja kai se pärjääminen sitten taas joskus tuntuu makoisammalta (jos pärjää).. ;)

Kuvat © Erika Lempiäinen