Kisakauden avaus

Tänä vuonna kisakauden aloitus olikin vähän erilainen kuin viimevuosina, sillä ratsuna ei ollutkaan Late vaan tallin kasvatit Billnäs Oliver ja Billnäs Amienne. Oikeasti aloitin kauden jo maaliskuussa näiden kahden kanssa Salossa 1-tason kilpailuissa, mutta nyt huhtikuussa kävimme ensimmäisissä 2-tason kilpailuissa.
   Olen tainnutkin jo aiemmin mainita näistä kahdesta ratsusta. Tosiaan Oliver on jo 21-vuotias herrasmies, joka on kuitenkin osannut olla hieman haastavakin kouluradoilla nuoruudessaan, vaikka osaakin jopa GP liikkeet. Viivi sen sijaan on 11-vuotias tamma, joka on myös enemmän kilpaillut estepuolella, mutta on kovin kaunis ja potentiaalinen kouluratsu. Molemmat oikein mukavia ratsuja, jotka vaan tarvitsisivat lisää rutiinia koulukisoihin.

1-tason kisoissa Salossa kilpailin molemmilla luokassa helppo A:10 ja sijoituin Oliverilla toiseksi ja Viivillä kolmanneksi, molemmilla sain hieman yli 62%.

2-tason kisat olivat Ypäjällä 21.4, luokkana helppo A:2. Tuo tuttu luokka, joka olevinaan on niin helppo, muttei oikeasti ole niin helppo, koska siinä arvostellaan myös siirtymiset ja hevosen vinous paljastuu helposti.
  Ensimmäisenä ratsastin Viivillä. Viivi tuntui tosi kivalta verkassa, oli melko rento, eikä sätkyillyt mitään. Radallakin Viivi pysyi suht rentona, paitsi alkutervehdyksessä olisi halunnut kääntyä ympäri. Myös käynnin kautta vaihto meni plörinäksi, sekä siirtyminen keskikäynnistä raviin, koska siinä kohti heppa oli hieman jännittyneenä. Muuten olin oikein tyytyväinen suoritukseen. Erityisesti väistöt, siirtymiset, sekä pääty-ympyrät sujuivat hyvin. Tulokseksi saimme 63,96%. Tällä tuloksella sijoituimme kuudensiksi 31 ratsukosta. Olin oikein tyytyväinen. Alla video Viivin suorituksesta:

   Seuraavana vuorossa oli Oliver. Oliver oli hieman jännittyneempi kuin Viivi, mutta silti ratsastettavissa. Oliver on varsana kaatunut niin, että sen toinen lapa on jäänyt hieman erilaiseen asentoon ja sen takia ottaa hieman lyhyempää askelta toisella etujalalla. Välillä se näkyy selvemmin, välillä ei juurikaan. Silti Oliver on hypännyt GP-luokkia, eikä se ole kipeä. Etenkin toinen tuomari kuitenkin näki tuon pienen eron ja mainitsi siitä. Jännittyneisyyden takia tuli myös pieniä rikkeitä, ja käynti oli jännittynyttä, joten siinä menetimme paljon pisteitä. Radassa oli kuitenkin hyviä pätkiä, etenkin laukassa (toisesta pääty-ympyrästä saimme 7.5) ja käynnin kautta vaihto meni hyvin. Myös lopputervehdyksestä tuli 7. Tulokseksi saimme reilut 61% ja olimme luokan puolivälissä. Vähän harmitti toisaalta, koska tiedän, että pystyisimme parempaankin Oliverin kanssa, mutta toisaalta se on nyt käynyt niin vähän koulukisoissa, että ihan ymmärrettävää rutiinin puutteen vuoksi tulleet jännittyneisyys virheet. Loppupelissä olin kuitenkin ihan tyytyväinen siihenkin suoritukseen.

En tiedä milloin seuraavaksi kilpailen näillä kahdella, mutta enköhän vielä jossain vaiheessa tällä kaudella toivon mukaan. Tosin leirikesä lähestyy, ja se tarkoittaa sitä, etten ehdi samalla tavalla treenata ja näitä hevosia tarvitaan enemmän sielä töissä.

Laten kanssa olisi tarkoitus kilpailla 13.5 Hyvinkäällä vaativa B:10 ja 25.5 Helsingissä pari luokkaa.

Talvisia kuvia

Ensin ajattelin kirjoittaa sellaisista aiheista kuin raha ja terveys ja kuinka kaikki vaan tuntuu kaatuvan tällä hetkellä niskaan. Jätin kuitenkin tuon postauksen ihan vain itselleni ja teille päätin jakaa nämä eräänä kauniina talvipäivänä otetut kuvat. Nyt kun on vielä hieman talvea jäljellä, vaikka ihanaa kevättä kohti kovasti mennään.

Kiitos kuvista kuuluu Sofia Koistiselle!

Ps. Jos jollakin on vinkata jotakin sponsoria tai jos joku sellainen yrittäjä sattuu katsomaan tätä postausta, joka haluaisi näkyvyyttä kauttani, niin minuun saa ottaa yhteyttä. Pienikin apu olisi suuri apu tällä hetkellä! Sponsoroinnin ei välttämättä tarvitse olla rahallista, myös esimerkiksi tietyille varusteille olisi tarvetta.

Spain

Huom! Ethän kopioi kuvia!

Tämän postauksen teko on hieman kestänyt, koska sain nyt vasta materiaalit käsiini. Alunperin ajattelin kirjoittaa pitkän ja tarkan kertomuksen Espanjan matkastamme, mutta nyt koska siitä on kulunut jo niin pitkä aika, niin ajattelin kuitenkin kirjoittaa lyhyemmin.

Olimme siis 2016 marraskuussa Espanjassa hevosreissussa äitini ja siskoni kanssa. Matkan päätarkoitus oli etsiä äidilleni hevonen, mutta kävimme myös suurilla espanjalaisilla hevosmessuilla SICAB:issa, ja myös valmennustunneilla ehdimme käydä pari kertaa.
   Matkasimme Andalucian alueella. Suurimmaksi osaksi majoituimme Fuengirolassa hotellissa, mutta yhden yön vietimme Sevillassa, jossa tuo SICAB myös järjestettiin. Lisäksi ajelimme ympäriinsä katsomassa hevosia, mm. Lucena oli yksi "kaukaisimmista" paikoista, jossa kävimme katsomassa hevosta. Ja vaikka joka päivä kävimme jollain tavalla hevostelemassa, niin ehdimme myös vähän shoppailla ja syödä hyvää ruokaa, sekä käydällä paikallisilla markkinoilla.
   Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta Espanjassa, mutta äitini ja siskoni ovat sielä käyneet jo useasti. Olen myös heidän kauttaan tutustunut andalusialaisiin eli Pura raza espanola rotuun. Äidillänihän on jo entuudestaan yksi tuon rotuinen, joka tosin on siskoni käytössä ja hän sillä kilpailee. Sen takia reissuun lähdettiinkin, että äiti saisi ihan oman andalusialaisen.

Saavuimme maanantai aamupäivällä Malagan lentokentälle, josta ystävämme Krista tuli meitä hakemaan. Kristalla on oma talli La Cala de Mijasessa, espanjalainen mies, ja hän tuntee espanjalaisen kulttuurin sekä puhuu kieltä sujuvasti. Hänen kanssaan vietimme paljon aikaa, ja hänen kanssaan matkasimme eri talleille katsomaan hevosia. Heti ensimmäisenä päivänä oli lähtö vajaan parin tunnin ajomatkan päähän Lucenaan. Siellä meitä odotti nuori musta ori. Sain heti nähdä tyypillisen espanjalaisen hevosen esittelyn, kun tyypillinen espanjailen mies "läpsäytteli" hevosta sinne tänne, ja myös koski sen palleihin. Hevonen ei reagoinut mihinkään pahasti, vaan antoi tehdä kaiken. Kuntoonlaitossa myös seisoi aivan rauhassa paikoillaan. Sitten liikkeitä esiteltiin köyden päässä jälleen espanjalaiseen tyyliin. Sen jälkeen mies nousi selkään ja esitteli hevosen ratsain, jonka jälkeen me muut myös kokeilimme hevosta, miehen antaessa ohjeita. Talli oli aivan ihanan siisti. Sielä hevoset eivät vain tainneet paljoa ulkoilla, koska huomasin karsinoissa olevilla hevosilla olevan hieman tylsää.. rauhattomuutta, kutomista ja sen sellaista oli havaittavissa. Oli kurja nähdä, että hevoset olivat niin tylsiintyneitä. Onneksi kuitenkaan kaikilla talleilla asiat eivät olleet näin, vaan useammilla talleilla hevoset olivat tyytyväisiä ja rauhallisia. Tarhailu toki tuollapäin on harvinaista herkkua, mutta kyllä sitäkin jo on enemmän. Toinen asia muuten, joka on hyvin erilaista Espanjassa on heinä. Oikeastaan harvassa paikassa hevoset edes saavat heinää, vaan yleensä korsirehuna on olki. Aina ihmettelen miten ne hevoset pysyvät niin hyvässä kunnossa ilman kunnon heinää, mutta niin vain pysyvät.

En edes muista kunnolla kaikkia hevosia ja talleja joissa kävimme, mutta monta niitä oli. Suurinosa talleista oli niin siistejä, hienoja ja ihania. Parilla pienemmällä ja ehkä nuhjuisemmallakin maalaistallilla kyllä kävimme. Oli ihan mahtavaa nähdä niin paljon erilaisia paikkoja, hevosia ja ihmisiä!

Yksi paikoista jäi erityisesti mieleen, hienojen tiluksien vuoksi, mutta myös yhden ihanan hevosen vuoksi. Olisin itse halunnut ostaa tuon aivan ihanan Liber nimisen 5-vuotiaan orin, mutta eipä ollut tarpeeksi rahaa mukana ;) Äiti myös tykkäsi tästä hepasta, mutta koki sen olevan liian säpäkkä itselleen. Tässä seuraavaksi muutama kuva kyseiseltä tallilta, ja myös tästä mahtavasta hevosesta:

 Kävimme myös parina päivänä Antonio Serrano Silvan valmennuksissa, hänen omalla tallillaan, joka oli kävelymatkan päässä hotelliltamme. Antonio käy myös Suomessa valmentamassa muutaman kerran vuodessa. Itse olin ensimmäistä kertaa hänen valmennuksissaan, mutta tykkäsin kovasti ja sain hyviä vinkkejä. Ratsunani oli molempina päivinä sama pieni andalusialaistamma, jonka kanssa harjoittelimme lähinnä laukkaa kohti piruettia. Lisäksi sain kokeilla vähän passagea. Alla kuvia Antonion tallilta, sekä kuva minusta ja ratsustani.

Tosiaan kävimme myös SICAB:issa, jossa saimme vaihteeksi ihastella myytäviä hevosia, joita areenalla esiteltiin eri tavoin. Toisia ratsain, toisia köyden päässä. Oli nuorempia, vanhempia, osaavampia, kauniita, ja ei-niin-ihmeellisiä-yksilöitä. Lisäksi seurasimme kouluratsastuksen GP-luokkaa, sekä espanjalaista kouluratsastusta. Kiersimme myös hevosalueella ja tietysti paikalla oli myös iso expo, joten shoppailtuakin tuli.
Oli myös kiva nähdä Sevilla paikkana, koska onhan se suurkaupunki. Majoituimme hieman erilaisessa, marokkolaistyyppisessä hotellissa. Illalla kävelimme kapeilla kävelykujilla, joista löytyi myös kiva luomutuotekauppa, josta ostimme hieman tuliaisia, öljyjä ja sen sellaisia. Sitten kävimme syömässä maittavia tapaksia ja ihmettelimme kerjäläisiä jotka tulivat suoraan pöytiin, ulkona kun istuttiin. Onneksi poistuivatkin äkkiä. Sevillassa aika meni nopeasti, ja reissu oli ihan huikea. Sen jälkeen saimme onneksi vielä viettää pari päivää Fuengirolassapäin ennen Suomeen paluuta.

Tässä kuvia Sevillasta ja Sicabista:

Ruoka oli pääsääntöisesti hyvää jokapaikassa. Erityisen hyvä paikka oli Wok, jossa sai itse valita raaka-aineet, jotka sitten laitettiin wokkiin, ja tottakai sielä oli myös paljon muuta ruokaa wokin vierelle. Jälkkäriä oli myös vaikka minkälaista tarjolla ja ai, kuinka hyvää kaikki sielä olikaan. Tässä hieman kuvia muutamista syömistäni aterioista:

Palatakseni vielä hevosiin, niin lopulta kävi niin, että äitini löysi hevosen hyvin läheltä, nimittäin Antonion tallilta. Kyseessä on 5-vuotias ori Venesolano, joka vaikutti kovin hyväluonteiselta, teki nöyrästi ja tyytyväisesti töitä ja sopi kuin nenä päähän äidilleni. Alla kuva komeasta parista.

Matka oli siis todella mahtava ja onnistunut. Oli niin mukavaa nähdä ja kokea kaikkea uutta ja myös viettää aikaa äitini ja siskoni kanssa. Kiitos äidilleni, joka mahdollisti matkani. Mahtavia muistoja taas kiikkustuoliin muisteltavaksi, vaikka toivon toki ettei tämä jäänyt ainoaksi matkaksi.

Niinkuin olette huomanneet, sisältää tämä postaus reilusti kuvia, toiset ovat valitettavasti huonompaa kännylaatua, mutta onneksi sain myös muutamat mielestäni hienot kuvat otettua Emman hyvällä kameralla. Loppuun vielä muutamat sekalaiset kuvat reissusta. Toivottavasti sain välitettyä näiden kuvien kautta palan Espanjaa teillekin ;)