Kisat Laaksolla

Viime kaudella emme käyneet Laaksolla kisoissa ollenkaan, mutta sitä edeltävänä vuonna kävimme viimeksi. Laaksolle saavuttua kaikki tuntui kuitenkin niin tutulta. Onhan sielä tullut muutama kisa kisattua, ja muutama hauska muistokin jäänyt sieltä mieleeni.

   Muistan parhaiten ensimmäiset estekisani Laaksolla, olisiko ollut vuosi 2005, jolloin starttasin ensimmäistä kertaa parhaimmalla estehevosellani Betsyllä (Harmonieuse Baybel) silloisissa aluekisoissa. Menimme kisoihin yhdessä Vähämäkien kanssa heppa-autolla. 

Betsy oli varsinkin tuolloin vielä melko kuuma tyyppi, eikä meillä ollut vielä paljoa yhteistä taivalta takana. Muistan miten paljon minua jännitti. Vieläpä kun näin kisa-areenan ensimmäistä kertaa, näytti se niin isolta. Kaikki vaikutti niin isolta. Oli iso katsomo, jossa paljon porukkaa, oli nimekkäitä ratsastajia. Maha kipristeli niin että sattui ja vessaankin tuli tutustutta melko hyvin, niin paljon minua jännitti. 

Taisin tuolloin startata 90 ja 100cm luokat. En muista tarkkoja tuloksia, mutta muistaakseni molemmista luokista 4 virhepistettä, mutta maaliin päästiin ja olin loppupelissä tosi tyytyväinen meidän ensimmäisiiin koitoksiin. Radalla Betsy meni kovempaa kuin koskaan... Laaksollahan on lääniä mennä... Muistan, kuinka sain pidätellä kaikin voimin ja happi meinasi loppua kesken. Tuolloin varsinkin ajattelin että ratsastus on urheilua, ja että kerrankin allani on oikea estetykki.

Tässä Betsy, ei tosin Laaksolla, vaan Huittisissa.

Toinen hauska muisto liittyy lähinnä matkaan Laaksolle. Tuolloin osallistuin koulukisoihin yhdessä Veikon (Weltmann) kanssa. Lähdimme matkaan Veikon toisen omistajan Virpin kanssa, ja hän toimi kuskina. Suht. alkumatkasta tiellä 54 makasi keskellä meidän kaistaa kuollut pieni peura tai kauris, kaikki tapahtui niin nopeasti etten ole aivan varma kumpi se oli. Noh, jokatapauksessa näin sen aika ajoissa, mutten jostain syystä sanonut Virpille mitään ja kuvittelin että hän näkee sen ja ajaa keskeltä niin, että se elukka jää auton ja trailerin alle, koska se oli niin pieni. Virpi kuitekin huomasi eläimen vasta viime hetkellä ja pelästyi ja koitti väistää sitä, jolloin ajoi suoraan sen päältä, niin että veri roiskui. Ei siinä vielä mitään, nimittäin emme löytäneetkään suoraan perille Laaksolle ja ajelimme jossain Helsingin keskustassa kera veriroiskeisen trailerin, ehkäpä jopa väärään suuntaan yksisuuntaista.. Loppupelissä onneksi löysimme perille, ja siinäkohtaa saatoimme jo nauraa tapahtuneelle. 

Tässä kuva kyseiseltä jännittävältä Laakson reissulta Veikon ja Virpin kanssa.

Toissavuonna saavutin kuitenkin vasta ensimmäisen sijoitukseni Laaksolla, kun osallistuin sielä Latella helppo A:2 luokkaan tullen kolmannelle sijalle prostentein 65 ja rapiat. Se oli aika hieno fiilis! Alla video tästä vuoden 2014 suorituksesta.

Näin muisteloiden jälkeen kerron vielä lyhyesti näistä viime lauantain kisoista. Tällä kertaa kuskina (ja hoitajana) oli Kivanc ja pääsimme suht kunnialla perille. Ainoastaan kerran ajauduttiin vähän väärälle kaistalle, mutta kolaroimatta onnistuttiin vaihtamaan oikealle tielle.

   Fiilis Laaksolla oli kiva ja Latekin oli rennolla ja iloisella mielellä mukana. Minulla ei ole paljoa erityistä kerrottavaa näistä kisoista, koska kaikki meni hyvin. Late oli verkassa kiva ratsastaa ja hyvillä mielin lähdin radalle. Toki hieman taas mieltä kaiversi se, että luokkaaan osallistui niin nimekkäitä ratsastajia ja ajattelin etten niille kuitenkaan pärjää.. Päätin kuitenkin yrittää! Late tuntui niin hyvältä radalla. Oli rento, tahdikas ja tasainen, kantoi melko hyvin ja oli pehmeä. Mietin, että ehkä tuomarit haluaisivat hieman lisää aktiivisuutta ja "näyttävyyttä", mutta koska minulla oli hyvä olo näin ja Late oli tyytyväinen niin jatkoin radan samaan tapaan loppuun. Suoritus oli rikkeetön, joten sain olla kaikinpuolin tyytyväinen. 

                                          Video lauantain suorituksesta:

   Menin suoritukseni jälkeen neljännelle sijalle, heti niiden kuuluisuuksien jälkeen ;) Starttasin suurinpiirtein luokan puolivälissä, joten vielä oli ratsukoita jäljellä. Muutama vielä kiilasi meidän ohi, mutta iloksemme pääsimme sijoille. Lopputulos siis 7./36 tuloksella 63,7%, luokkana siis jo tutuksi tullut Vaativa B:0. Olin tosi tyytyväinen sijoitukseen, koska palkintopallilla sain tosiaan seistä nimekkäiden ratsastajien joukossa.

   Odotteluaikakin meni mukavasti, koska myös siskoni kisasi sielä, joten vietin aikaa myös äitini ja siskoni kanssa. Lisäksi tuttuja Tammelasta oli mukana, joten oli mukava vaihtaa kuulumisia myös heidän kanssaan.

Palkintojenjaossa. C. Leena Kahisaari