Mennyt kausi ja ajatusta tulevasta

Taas on tullut aika miettiä mennyttä kisakautta ja sen saavutuksia, sekä petrattavia asioita, ja sitä myöten kääntää myös katse tulevaan kauteen. Pian nimittäin vuosi lähenee jo loppuaan ja on aika alkaa treenata kohti uutta kisakautta.

Mennyt kausi

Kuvassa tällä kaudella saavutetut ruusukkeet. Yksi tosin 1-tasolta Milli-ponin kanssa, mutta loput Laten ruusukkeita.

Oikeastaan tarkemmin ajateltuna tämä kausi oli ehkä paras kausi koskaan, ainakin kilpailusaavutuksien perusteella. Startteja menneellä kaudella kertyi 2-tasolta 10 kappaletta, joista 7 kertaa olimme palkinnoilla. 3-tason startteja ketyi 4, joista yksi sijoitus.
Saavutimme Laten kanssa kolme voittoa 2-tasolta helppo A-luokista, ja sijoituksia, lähinnä kärkisijoja vaativa B-luokista. Lisäksi saavutimme kansallisen sijoituksen, vaikka aika vähän pääsimme kansallisia luokkia starttaamaan niiden vähyyden vuoksi.
   Yksi voitoista oli Hippomedi koulucup:in voitto, joka oli minulle erityisen tärkeä juttu. Näiden sijoitusten myötä näyttää siltä, että voitimme Laten kanssa vuoden 2016 Etelä-Suomen senioreiden aluerankingin kouluratsastuksessa. Tämä oli myös yksi tavoitteistani tälle kuluneelle kaudelle.

Pääsimme myös nostamaan tulostasoa mukavasti, sillä helppo A luokista tuli pääsääntöisesti yli 65% ja teimme myös ennätyksemme tuolla tasolla, joka oli 66,413%. Myös vaativa B luokissa saavutimme hyviä tuloksia ennätyksellä 65,625%. Kaudella 2015 menimme kansalliset vaativa B luokat prosentein 60 tai hieman yli, nyt 2016 saimme sielläkin ennätyksemme 63% ja luokkana jopa junnujen esiohjelma.

Eipä auta muu kuin olla tyytyväinen tähän kauteen, vaikkei se päättynytkään ihan suunnitelmien mukaan. Tosiaan viimeisiksi kisoiksi jäivät aluemestaruudet, jotka epäonnistuivat, koska Late ei ollut ihan kunnossa. Jouduimme myös jättämään parit muut syksyn kisat väliin, koska Latelta löytyi jaloista vähän sanomista. Pääasia on kuitenkin, että saadaan Late kuntoon, ja päästäisiin terveellä hevosella treenaamaan uuteen kauteen.

Suurimmaksi osaksi meillä oli kisoissa ja radoilla tosi hyvä fiilis Laten kanssa, ja puhalsimme yhteen hiileen. Sain taas monen monta mahtavaa kokemusta. Pääsimme starttaamaan myös hieman vaativammissa va B luokissa. Tietysti kisakauteen mahtuu myös pari ei niin hyvää suoritusta, kuten varmaan kaikilla kilpailijoilla, mutta niihin ei pidä jäädä liikaa kiinni. Toki voi miettiä mitä pystyisi parantamaan, mutta nokka pystyssä aina kuitenkin kohti uusia koitoksia.

Kausi 2017

Hui, kuulostaapa oudolta tuo vuosiluku 2017...onko se tosiaan jo seuraavana vuorossa. Aika menee niin äkkiä. Niin se vain on.

Ihan ensin haluan sanoa, että hevosten kanssa kun tätä hommaa tehdään, niin koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Ei voi koskaan olla täyttä varmuutta mistään. Olen kuitenkin miettinyt jo hieman tavoitteita seuraavaan kauteen, sikäli mikäli Late on varmasti kunnossa. Yritän tietysti kaiken tehdä niin hyvin ja oikein, että herra pysyisi vielä pitkään kunnossa. Eihän sitä omastakaan terveydestä voi aina täysin varma olla, mutta parhaamme yritetään.

Tällä kaudella tosiaan pärjättiin hyvin vaativa B tasolla, ja erittäin hyvin helppo A tasolla. Niinpä olen ajatellut jättää helppo A luokat taakse Laten kanssa ja katsoa kuinka pitkälle rahkeet riittävät... Ennen ajattelin että tuo va B on korkein taso mihin Late pystyy, mutta tässä pikkuhiljaa ajatus on hieman muuttunut... Olen alkanut miettimään, että jos siitä kuitenkin olisi vielä vaativaan A:han. Luulen, että tuolla tasolla Latella ei enää välttämättä niin loistavia tuloksia saavutettaisi, mutta kyllä sillä varmasti voisi sitä startata, nyt kun sarjavaihtojakin ollaan jo ihan hyvällä menestyksellä harjoiteltu. Olisihan se hienoa päästä edes joku startti tuolla tasolla, vaikka varmasti eniten sitä vaativaa B:tä ensi kaudella mentäisiinkin.
   Oikeastaan ainut haaste va A tasolle on ylipäätään Laten kokoaminen, ja taipuminen. jos Latella on hyvä päivä ja kroppa antaa periksi niin no problem, mutta jos on jäykkä päivä, niin sulkutaivutukset etenkin laukassa ovat haastavia. Tietysti myös työskentelypiruetit tai puolipiruetit pitäisi hallita va A tasolla. Niitä ei vielä kovin paljoa olla harjoiteltu, mutta pikkasen koitettu. Niissä on tietysti vähän haastetta myös, mutta ei pitäisi olla mahdottomuus. Laten ehdoilla kuitenkin edelleen mennään, eli jos näyttää siltä että se kipeytyy kun aletaan hieman enemmän tekemään kokoavia liikkeitä, niin sitten täytyy unohtaa ne ja taso on silloin va B. Eli aika näyttää ;)

Jokatapauksessa olen varautunut, että ensi kaudella ei välttämättä tule niin paljoa sijoituksia ja niin hyviä tuloksia, jos tasoa lähdetään nostamaan. 2-tasolta va B-tasolta odotan kyllä hyviä tuloksia ja sijoituksiakin, mutta 3-tasolla saa nähdä miten käy. Yritän nyt myös päästä enemmän kisaamaan 3-tason kisoissa. Ehkäpä ensi kaudella tulee kisattua hieman vähemmän, mutta vähän korkeammalla tasolla.

Toivotaan, että kaikki menee suunnitelmien mukaan! :)

Tässä lopussa vielä muutama kuva palkintojenjaoista.

c. Leena Kahisaari