Tuolloin lauantaina oli aluekilpailu eli siis 2-tason kilpailu ja luokkana helppo A:2. Sunnuntaina vuorossa oli kansallinen kilpailu (3-taso) ja luokkana helppo A FEI CCIP** kenttäkilpailuohjelma poneille 2007.
Lauantaina kisa-avustajakseni lähti mieheni Kivanc. Onneksi hän oli kuskina, koska matkalla minua jännitti aika paljon. En edes tiedä miksi niin kovasti jännitti, mutta ehkä sen vuoksi, että viimeisistä kilpailuista oli vierähtänyt jo 8 kuukautta. Välillä ihan tärisin, ja purin vain hammasta yhteen. Mietin, että miksi edes jännitän. Vastaus on aina sama, että miten Late käyttäytyy. En siis jännitä niinkään itse suoritusta, vaan sitä, että miten pärjään Laten kanssa ja ettei vaan sattuisi mitään. Lauantaina vielä kun oli melkoisen tuulinen päivä ja silloin yleensä kaikki on jännittävämpää hevosistakin.
Kun pääsimme kisapaikalle ja olin käynyt vessassa ja kansliassa otimme Laten pois traikusta ja aloimme laittamaan kuntoon. Ja kuten aina, minun jännitys oli lähes tipotiessään. Jännitän aina jonkun verran matkalla kisoihin, välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta kun alan "tositoimiin" jännitys katoaa. Niin kävi nytkin. Ja varsinkin kun Late oli ihmeen rauhallinen ja rento. Verkassa Late ei kyttäillyt mitään ja oli ehkä rennompi kuin koskaan ennen verkassa. Olin jopa vähän ihmeissäni, että mitäs tämä on. Olin itsekin tosi rentona, koska Latekin oli.
Verkkailin about 40min, kunnes kuulutettiin, että minä valmistaudun. Yksi ratsukko oli siis jäänyt pois välistä. Ajattelin, ettei se kuitenkaan haittaa, koska minulle oli annettu tarkka lähtöaika ja sitä ennenhän minun ei tarvitsisi aloittaa suoritusta. Minua edeltävä ratsukko lopetti suorituksen ja kysyin vielä verkkavalvojalta, että mitä kello on ja ei kai minun vielä tarvitse mennä, koska minulle tosiaan oli annettu tietty aika. Hän kuitenkin sanoi, että eiköhän sinun pitäisi mennä, ja niin ravasin nopsaan kisaradalle. Toisella pitkällä sivulla oli melkoisen jännittävää, koska sielä oli liput ja pusikot jotka heiluivat tuulessa. Lisäksi pusikon takana oli yleisö ja traileritkin kulki aivan kisaradan nurkalta. Ja koska minulle tuli kiire kisaradalle, en ehtinyt kunnolla näyttää Latelle areenaa ennen suoritusta. Niinpä rata meni piloille, koska Late pelkäsi varsinkin sitä yhtä kulmaa henkensä edestä. Luulin jo kerran, että meidät hylätään, koska Late jäi niin pitkäksi aikaa niskuroimaan, enkä meinannut päästä jatkamaan rataa. En kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoin radan loppuun ja koitin ratsastaa parhaani mukaan. Lisäksi Late rikkoi ekan ravilisäyksen jännityksen takia laukalle (sitä ei ole koskaan ennen tehnyt). Ja koska mun pasmat meni sekaisin, unohdin kerran radankin.
Enpä olekaan ennen näin hankalaa koulurataa kokenut, mutta kokemus se tämäkin. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, koska A) minua ei jännittänyt pätkääkään vaikka Late temppuili B) Ratsastin päättäväisesti loppuun asti C) Pysyin rauhallisena ja ratsastin siististi kaikesta huolimatta. Harmitti kyllä tosi paljon nuo Laten temppuilut, koska olisimme varmasti olleet sijoilla jos olisi mennyt normaalisti, koska meni kuitenkin hyvin verkassa ja radallakin aina pätkiä silloin kun ei pelännyt. Saimme muutamat seiskatkin. Lopputulos oli myös positiivinen yllätys, koska saimme jopa reilut 57%, vaikka pelleilyä rataan mahtui paljon. Eikä edes oltu läheskään viimeisiä, vaikka häntäpäähän toki sijoituttiinkin. Ajattelin, että en olisi mitään voinut tehdä eri tavalla. Ratsastus on siitä jännä laji, että kaikki ei aina ole vain itsestä kiinni, koska mukana on se elävä hevonenkin.
Tässä video alkuradasta ja temppuilusta.
Tässä vielä loppurata, jossa lopulta menee myös tuohon jännään kulmaan ;)
Sunnuntaina minua ei jännittänyt enää niin paljoa, koska ajattelin, että jos eilen pärjäsin Laten kanssa niin pärjään tänäänkin. Ja kun se oli jo kerran nähnyt paikan, niin oletin herran olevan rennompi radallakin tänään. Ajoin itse kisapaikalle, ja mukanani oli yksi tyttö Billnäsistä, Aura, joka olikin reipas auttamaan. :) Tähän väliin kiitokset Auralle ja myös Marialle, joka auttoi kisavalmisteluissa, ilman häntä en olisi ehkä päässyt koko kisoihin, koska en olisi ehtinyt kaikkea tekemään.
Taaskaan Late ei joutunut kauaan trailerissa odottamaan, kunnes otettiin ulos ja laitettiin kuntoon. Verkkasin suunnilleen saman verran kuin lauantaina eli n. 40min. Se tuntui olevan oikein sopiva verkka-aika, ehti hyvin verymään, mutta ei väsähtänyt. Late tuntui verkassa suht. hyvältä. Välillä painoi aavistuksen niskaa alas, mutta sain aika hyvin korjattua. Ei juurikaan kyttäillyt mitään ja oli rento.
Tällä kertaa pääsin ajoissa aitojen sisäpuolelle ja menin heti ravissa näyttämään eilisen jännän nurkan. Tänään se ei onneksi enää edes ollut jännä. Sain lähtömerkin juuri sopivaan aikaan, Late tuntui hyvältä. Lähdin hyvällä fiiliksellä kohti tuomaria, sain suoran linjan ja tahti säilyi. Alussa oli keskiravit lävistäjälinjoilla. Late lähti niihin hyvin, ei painanut kädelle, tahti säilyi. Olin ihan fiiliksissä keskiraveista, koska mun ei oikeastaan tarvinnut tehdä niissä muuta kuin fiilistellä, Late vaan meni tyytyväisesti ja hienossa tahdissa. Avotaivutukset ei onnistunut niin hyvin kuin harjoituksissa, painoi vähän niskaa alas ja jäi paikoilleen. Ei ne kuitenkaan kovin huonostikaan mennyt, numeroina 6 ja 6,5. Pys. ja peruutus meni myös semihyvin. Keskikäynti ja lisätty käynti ei sujunut kovinkaan hyvin, ne ovat aina vaikeat Latelle. Energia ja letkeys uupui. En kuitenkaan uskaltanut ratsastaa paljoa eteen, koska sitten se helposti rikkoo raville. Laukkaosuuteen olin itse tyytyväinen. Late lähti aika kivasti keskilaukkoihin ja vastalaukatkin sujui ihan tahdikkasti. Käynninkautta vaihto meni piloille, koska se tuli kohti katsomoa ja Late lähes pysähtyi siinä. Kokonaisuudessaan radasta jäi hyvä fiilis ja olinkin liian fiiliksissä kun ratsastin kohti lopputervehdystä. Mietin vaan miten hyvältä Late tuntui, ja että nyt ratsastan vielä ihan suoran linjan ja pysähdyksen, kunnes tajusin, että mun olisi pitänyt pysäyttää jo!! Tässä ohjelmassa kun pysähdys tuli keskellä, ei viimeisessä kirjaimessa! En muistanut sitä tarpeeksi ajoissa ja pysäytin myöhässä. Arvatkaa harmittiko? Onneksi en saanut siitä miinuspisteitä väärinratsastuksesta, koska pys. eii ollut niin paljoa myöhässä. Sain kuitenkin kommentit, pys. myöhässä ja sen takia huonommat numerot.
No ei siinä mitään, olin kuitenkin tosi tyytyväinen kokonaisuuteen ja varsinkin Lateen! Mutta, kun kuulin, että olen ekana ei sijoittuneena, alkoi kaivelemaan. Ja kun luokka loppui ja selvisi, että jäin vain 1,5 pistettä sijoituksesta, alkoi kaivelemaan vielä enemmän. Ääh, en ole oikein vieläkään päässyt asiasta yli, koska olisimme varmasti saaneet tuon 1,5 pistettä enemmän ihan helposti, jos vain olisin muistanut pysäyttää oikeassa kohdassa! Todella harmittaa. No nyt on tasapeli, Late mokasi eilen, minä tänään. Ens kerralla sitten pitäisi molempien onnistua ;)
Lopputulos sunnuntailta oli siis 62,38% ja olimme 6./18 eli ensimmäisiä ei sijoittuneita. Ei kuitenkaan ollenkaan huono tulos kansallisista, vaikka vähän hampaan koloon jäikin ;)
Uutta yritystä toivon mukaan ensi sunnuntaina Salossa aluekisoissa, jossei mitään esteitä tule matkalle.
Tässä vielä lyhyt video sunnuntain tahdikkaista keskiraveista. Harmi, että videon laatu vähän pissii.
Kaikki postauksen kuvat on ottanut Annika Mäki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti